Maksuluokkamallin uudistus kannustaa oikea-aikaiseen työeläkekuntoutukseen

Työkyvyttömyyseläkkeiden rahoituksessa käytettävä maksuluokkamalli uudistui vuonna 2024. Aiemmin vain pysyvät työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttivat maksuluokkaan, mutta uudistuksen myötä vaikutusta maksuluokkaan on myös määräaikaisilla työkyvyttömyyseläkkeillä eli kuntoutustuilla, jotka ovat edelleen voimassa kahden vuoden kuluttua ensimmäisen kuntoutustuen alkamisesta.

Maksuluokkavaikutusta ei tule, jos työntekijä on aktiivisten ammatillisen kuntoutuksen toimien piirissä. Uudistus kannustaa oikea-aikaiseen ja vaikuttavaan kuntoutukseen. Mitä pidempään sairauspoissaolo tai kuntoutustuki kestää, sitä vaikeammaksi työhön paluu muuttuu ja riski työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisesta kasvaa.

Jos työkyvyttömyys pitkittyy ja kestää yli 300 päivää, on työntekijän mahdollista hakea kuntoutumisen ja toimeentulon tueksi kuntoutustukea. Jos työkyvyn arvioidaan palautuvan hoidon tai kuntoutuksen avulla, työkyvyttömyyseläke myönnetään määräaikaisena kuntoutustukena.

Kuntoutustuella olevien työntekijöiden seurannalla ja kuntouttavilla toimenpiteillä voidaan ennaltaehkäistä työkyvyttömyyden riskiä. Ammatillinen kuntoutus on ensisijainen vaihtoehto ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä. Selvitämme eläkeratkaisun yhteydessä aina työntekijän oikeuden ammatillisen kuntoutukseen, jonka avulla hän voi palata työelämään. Jos työntekijällä on uhka joutua työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosina ja muut ammatillisen kuntoutuksen kriteerit täyttyvät, työntekijä saa kuntoutuksesta ennakkopäätöksen eläkepäätöksen yhteydessä. Päätös on voimassa 10 kuukautta, ja sen voimassaoloa voidaan tarvittaessa jatkaa.

Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä voidaan toteuttaa joko omalla työpaikalla tai oman työpaikan ulkopuolella. Tarkoituksenmukaista suunnitelmaa arvioidaan aina yksilökohtaisesti. Työntekijää on hyvä ohjata olemaan yhteyksissä Varmaan saatuaan ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätöksen.

Onnistuneen ja sujuvan työhön paluun edellytyksenä on selkeät roolit ja vastuut ja aktiivinen yhteistyö. Keskeisimmät osapuolet ovat työntekijä, työnantaja, työterveyshuolto ja Varma.

Työterveyshuolto seuraa työntekijän terveydentilaa ja ohjaa työntekijän oikea-aikaisesti takaisin työelämään, esimerkiksi työkokeilun tai Kelan osasairauspäivärahan tuella. Oikea-aikainen työhön paluu tukee toipumista ja myös työkyvyn säilymistä. Työ on kuntouttavaa, ja toivon ylläpitäminen sairaudesta huolimatta vaikuttaa myös mielialaan.

Esihenkilön säännöllinen yhteydenpito pitää työntekijän ajatukset työelämässä, eikä hän koe vieraantuvansa työyhteisöstä. Yhteydenpito myös madaltaa työhön paluun kynnystä. Kuntoutustuelta paluun suunnittelu on tärkeää aloittaa hyvissä ajoin työntekijän ja työterveyshuollon kanssa, ja se voi usein olla ajankohtaista, vaikka kuntoutuminen sairaudesta olisi kesken.

Kuntoutustuelta palaava työntekijä on ollut poissa työelämästä pitkään, ja paluu voi pelottaa. Työtehtäviin perehtyminen ja uuden oppiminen on usein välttämätöntä Myös nopeasti muuttuva toimintaympäristö, uusi teknologia voivat asettaa haasteita työkyvylle. Työntekijän oma aktiivisuus ja motivaatio ovat avaimia onnistuneeseen työhön paluuseen. Osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito vahvistavat työkykyä ja tukevat työelämässä jatkamista mahdollisimman pitkään.

Työhön paluun jälkeinen esihenkilön ja työterveyshuollon seuranta ja tuki sekä nopea reagointi työkykyyn liittyvissä haasteissa tukee työtekijän työelämässä jatkamista.

Me Varmassa neuvomme mielellämme asiakasyrityksiämme, kun työntekijä on palaamassa töihin kuntoutustuelta. Asiakkaan tarpeiden mukaan käymme myös läpi työkyvyn tukemisen prosesseja ja mietimme yhdessä, mikä toimintatapa olisi paras kyseiselle asiakkaalle. Esimerkiksi kuntoutustuella olevien osalta voidaan pohtia, onko työterveyshuollolla riittävä osaaminen etuusasioissa ja pidetäänkö työterveysneuvotteluja aina ennen kuntoutustukijakson päättymistä.

Varma Asioinnista saatava hakemusdata tukee työkyvyn tiedolla johtamista tarjoamalla tietoa maksuluokkaan mahdollisesti vaikuttavista kuntoutustuista sekä kuntoutussuunnitelmaa odottavista päätöksistä. Näitä hyödyntämällä asiakkaamme voi varmistua, että kuntoutustuen pitkittyminen ei tule yllätyksenä ja kaikki mahdolliset vaihtoehdot kuntoutustuen pitkittymiselle on selvitetty.

Olemme saaneet asiakkailta kiittävää palautetta maksuluokkauudistukseen liittyvästä neuvonnasta ja käytännön kehitystoimenpiteistä. Esimerkiksi erään ison asiakasyrityksen kanssa sovimme kuntoutustukea saavien työntekijöiden työkyvyn tuen prosessista ja sen käytäntöön viemisestä mm. opastamalla eri toimipisteiden yhteyshenkilöitä ja sopimalla työterveyshuollon kanssa seurannasta ja tuesta sekä kävimme läpi pitkittyneet kuntoutustuet työhön paluun tuen näkökulmasta. Asiakkaan mukaan ”on helpottavaa ja mukavaa, kun saa yhdessä ammattilaisen kanssa pohtia näitä asioita, jotka ovat vaikeita ja uusia”.

Ennen ajateltiin usein, että kuntoutustuki on portti pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutustuki kuitenkin tähtää työelämään paluuseen. On yhteiskunnallisesti merkittävää ja myös inhimillistä ja vastuullista, että tuemme aktiivisesti työntekijöiden työelämään paluuta ja samalla pidennämme työuria.