Pienten yritysten salaiset aseet työkykyjohtamisessa: Mitä suuret yritykset voivat oppia?

Anne Koutu (oik.) ja Minna Savinainen kirjoittavat blogissaan, että suuret yritykset voivat soveltaa pienten yritysten työkykyjohtamisen keinoja monin tavoin.
Kuvittele työpaikka, jossa jokainen työntekijä tunnetaan nimeltä, ja heidän työssä pärjäämisensä on etusijalla. Tämä ei ole utopiaa, vaan todellisuutta monissa pienissä yrityksissä. Kun suuret yritykset kamppailevat byrokratian ja hierarkioiden kanssa, pienet yritykset voivat tarjota joustavuutta, henkilökohtaista huomiota ja yhteisöllisyyttä, jotka tekevät työkyvyn ylläpitämisestä helpompaa ja tehokkaampaa. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme, mitä suuret yritykset voivat oppia pieniltä yrityksiltä työkyvyn haasteisiin vastaamisessa.

Työkykyjohtamisen haasteet ovat samankaltaisia sekä pienissä että suurissa yrityksissä. Eivät perustyön kuormitustekijät ja kiire eivätkä työntekijöiden henkilökohtaiset ongelmat häviä kokonaan olipa työpaikka minkä kokoinen tahansa. Näiden tekijöiden tunnistamisessa ja niihin reagoimisessa voi sen sijaan olla eroja.

Haastattelimme viime vuonna pienten yritysten johtajia siitä, mitä työkykyjohtaminen on ja mitä se käytännössä tarkoittaa. He toivat esiin, kuinka tärkeää on todella tuntea työntekijänsä ja heidän henkilökohtaiset haasteensa työkykyasioissa. Työkykyjohtaminen ei ole pelkkä prosessi, vaan henkilökohtaista huolenpitoa ja jatkuvaa vuoropuhelua, mikä näkyy päivittäisessä työssä. Työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden ja tilanteiden huomiointi mahdollistaa paremmin yksilöllisen tuen ja räätälöidyt ratkaisut.

Työkykyjohtaminen ei ole pelkkä prosessi, vaan henkilökohtaista huolenpitoa ja jatkuvaa vuoropuhelua, mikä näkyy päivittäisessä työssä.

Pienemmissä yrityksissä toiminta on ketterämpää ja muutoksiin pystytään reagoimaan nopeasti. Ketteryys mahdollistaa muun muassa sen, että uusia ideoita päästään kokeilemaan nopeasti. Ketterän toiminnan avulla myös arjen johtamiskäytäntöjä voidaan mukauttaa helposti vastaamaan muuttuvia tarpeita. Haastatteluissa nousi esiin, että pienet yritykset pystyvät usein tekemään päätöksiä ja toteuttamaan muutoksia ilman monimutkaisia byrokraattisia prosesseja. Suuret yritykset voivat oppia tästä sen, että työkyvyn johtaminen ei ole pelkästään prosesseja ja järjestelmiä, vaan se vaatii avointa keskustelukulttuuria sekä inhimillisiä kohtaamisia. Tiivis yhteisöllisyys ja vahva yhteishenki luovat ympäristön, jossa työntekijät tuntevat olonsa arvostetuiksi ja tuetuiksi. Pienissä yrityksissä työntekijät tuntevat toisensa paremmin ja voivat tukea toisiaan tehokkaammin, mikä parantaa työkykyä, sitouttaa työyhteisöön ja vähentää poissaoloja.

Tiivis yhteisöllisyys ja vahva yhteishenki luovat ympäristön, jossa työntekijät tuntevat olonsa arvostetuiksi ja tuetuiksi.

Suuret yritykset voivat soveltaa pienten yritysten työkykyjohtamisen keinoja monin tavoin. Olennaista on avoimen työkulttuurin omaksuminen. Psykologisesti turvallisessa ympäristössä virheistä opitaan yhdessä ja työntekijät voivat antaa ja vastaanottaa palautetta avoimesti ja rakentavasti. Keskeisin oppi pieniltä yrityksiltä on yhteisöllisempi ja joustavampi lähestymistapa työkykyjohtamiseen. Tämä tarkoittaa tiiviin yhteisöllisyyden edistämistä, nopeaa reagointia muutoksiin sekä työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Näiden avulla suuret yritykset voivat ennakoida paremmin työntekijöidensä työkykyriskejä ja vähentää siten työkyvyttömyyttä.

Artikkeli
Pienyritysten työkykyjohtaminen on arkista välittämistä ja avointa keskustelua
asiakastarina, työkykyjohtaminen22.01.2025

Anne Koutu

Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö

Anne Koutu työskentelee työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Anne auttaa asiakkaita tunnistamaan työkykyriskejä ja löytämään vaikuttavia eri tason keinoja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Annea kiinnostaa erityisesti nuorten työkykyisyyden vahvistaminen alati muuttuvassa työelämässä.

Minna Savinainen

Tutkimuspäällikkö

Minna Savinainen työskentelee tutkimuspäällikkönä Varman työkykypalveluissa. Tutkimuksen tavoitteena on löytää vaikuttavia eri tason keinoja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Minnaa kiinnostaa työkyvyn ja siihen liittyvien tekijöiden tutkiminen eri näkökulmista.

Oliko sisältö mielestäsi hyödyllinen?