Työkyky vaihtelee työelämän muutoksessa – yhteisölliset ratkaisut keskiössä

Oletko ollut tilanteessa, jossa työpaikalla on meneillään muutoksia ja ihmiset ovat alkaneet oireilla niihin liittyen? Tilanteet kärjistyvät, ja seurauksena voi olla motivaation tai innostuksen heikkenemistä, työn hallinnan tunteen vähenemistä, muutosvastarintaa tai henkilöristiriitoja. Osaaminen ei pysy ajan tasalla, eikä uuden oppimisen tarpeisiin pystytä vastaamaan riittävän nopeasti.

Työelämä on jatkuvassa murroksessa, ja tämä haastaa meitä tarkastelemaan työtä ja työkykyä uudella tavalla. Työn murroksella tarkoitetaan pitkään jatkuvaa muutosta, jossa muun muassa digitalisaatio, automaatio, tekoäly ja väestörakenteen muutos muokkaavat työvoimaa, työn sisältöä ja työnantaja-työntekijä-suhdetta. Murros ei ole vain teknologian uudistumista, vaan myös työn sisällöt sekä organisoinnin ja johtamisen tavat uudistuvat laajasti.

Työkyky ei ole joko-tai-kysymys, vaan jokaisella meistä työkyky vaihtelee. Työkyky on siis syklistä. Vaihtelua tapahtuu työn ja työtehtävien kehityksen myötä työuran aikana. Muutokset voivat näkyä työmäärän lisääntymisenä, kiireenä, tuotannon häiriöinä, epäselvyyksinä, ristiriitoina, vastustuksena, turhautumisena ja työkykyyn liittyvinä haasteina. Muutokset voivat myös muuttaa työn tarkoitusta ja vaikuttaa työn sujuvuuteen, mikä lisää työn psyykkistä ja fyysistä kuormitusta sekä vähentää työn mielekkyyttä ja voi näin heijastua myös työkykyyn. Myös erilaiset elämäntilanteet ja niissä tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa työkykyyn.

Työkyvyn edistämiseen muutostilanteissa on monia ratkaisuja. Ensinnäkin, koska työ on yhteisöllistä, ainoastaan yksilön työkykyyn keskittyvät toimenpiteet eivät voi olla pääasiallinen keino parantaa työkykyä. On siis käännettävä huomio siihen, miten työkyky muuttuu tai kehittyy työn kehityksen myötä yhteisöllisellä tasolla, ja tehtävä se myös yhteisesti näkyväksi. Työn muutoksessa työkyvystä huolehtimista ei voida myöskään jättää vain esihenkilöiden ja HR:n vastuulle. Työtä ja työkykyä on kehitettävä yhdessä koko työyhteisön voimin, jos työkykyä tukevista ratkaisuista halutaan ennakoivia ja kokonaisvaltaisia. Toiseksi, yksilön tukeminen uusien voimavarojen ja mahdollisuuksien löytämisessä on tärkeää. Muutostilanteissa on tärkeää saada tukea henkilökohtaisen tilanteen arviointiin ja omien mahdollisuuksien näkemiseen ja sitä kautta mielekkään työuran rakentamiseen. Kolmanneksi, jos työkyvyn haasteet uhkaavat yksilön terveyttä, yhteistyö erityisesti työterveyshuollon kanssa on tärkeää. Tällöinkin tarvitaan laajaa ymmärrystä työkyvyn syklisyydestä ja syistä työkyvyn heikkenemisen taustalla.

Työkyvyn syklisyys on ilmiö, joka koskettaa meitä kaikkia. On tärkeää muistaa, että muutoksessa on aina myös positiivisia puolia. Se voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vapauttaa ihmiset rutiinitöistä, jolloin he voivat keskittyä luovuutta ja ajattelua vaativiin tehtäviin. Lisäksi muutokset tarjoavat mahdollisuuden oppia uutta ja kehittyä. Työkyvyn tukeminen ja edistäminen vaatii kuitenkin yhteistä ponnistelua ja avoimuutta muutoksille. On tärkeää, että työyhteisön jäsenet tukevat toisiaan ja kehittävät yhdessä työtä ja työkykyä. Näin voimme varmistaa, että työkyky säilyy ja kehittyy kestävällä tavalla, vaikka työelämä muuttuu jatkuvasti. Työkyky on yhteinen asia, ja parhaat ratkaisut löytyvät yhteistyöllä!