Varma etsii nuorten kanssa keinoja työkyvyn ylläpitoon

Työpaikoilla tehdyt työhyvinvointikyselyt osoittavat, että nuorten epävarmuus omasta työkyvystä on viime aikoina lisääntynyt. Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs pitää suuntaa huolestuttavana.

– Työkyvyn ylläpitoon ja työssä jaksamiseen on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota myös nuorten työntekijöiden kohdalla, Kivekäs painottaa.

Kiireen lisääntyminen, organisaatiomuutokset ja epävarmuus työpaikan säilymisestä stressaavat kaikenikäisiä työntekijöitä. Erityisesti nuorten jaksamiseen vaikuttavista asioista on kuitenkin suhteellisen vähän tietoa.

Tämän vuoksi Varma järjestää joulukuun alussa työpajan, jossa nuoret työntekijät, työnantajat ja työelämän asiantuntijat pohtivat yhdessä nuorten työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Tilaisuuden toinen järjestäjä on ajatushautomo Demoksen tytäryhtiö Demos Effect.

– Haluamme ymmärtää nykyistä paremmin, millaisia haasteita työelämään siirtyvät tai työssä jo olevat nuoret kohtaavat. Etsimme myös parhaita käytäntöjä ja toimintatapoja, joilla vahvistetaan nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja jaksamista, Demos Effectin toimitusjohtaja Juha Leppänen sanoo.

Jukka Kivekäs muistuttaa, että valmiita patenttiratkaisuja nuorten työssä jaksamisen edistämiseen ei ole. Jokaisen työyhteisön ja työntekijän on mietittävä asiaa omalta kohdaltaan.

– Jos löydämme aluksi edes oikeat kysymykset, olemme päässeet jo pitkälle. Toivottavasti saamme työpajan kautta uusia ajattelun malleja.

Kivekkään mielestä oleellista on pyrkiä havaitsemaan ongelmia ja puuttua niihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

– Työpaikoilla on rakennettu erilaisia varhaisen puuttumisen malleja. Ne toimivat vanhemmille ikäluokille, joilla työkykyyn alkavat vaikuttaa fyysiset ongelmat. Sen sijaan parikymppisille työntekijöille samat mallit eivät välttämättä sovi.

Kivekkään mukaan työstään innostuneet nuoret eivät huomaa välttämättä itse työn kuormittavuutta. Loppuun palaminen on riski esimerkiksi it-alalla.

– Oma haasteensa ovat pienet yritykset, joissa sekä yrittäjä että työntekijät paiskivat pitkiä päiviä. Niiden henkilöstöhallinnossa ei ole kuitenkaan välttämättä samoja resursseja ja osaamista kuin isommissa yrityksissä.

Kivekkään mielestä on syytä pohtia, pysyykö lainsäädäntö mukana nopeasti muuttuvassa työelämässä. Tulevaisuudessa voidaan tarvita lakimuutoksia, joilla työntekijöitä suojellaan nykyistä paremmin loppuun palamiselta.

Työelämään on astumassa uusi työntekijöiden sukupolvi, jonka työtavat ja suhtautuminen työhön eroavat aiemmasta. Jukka Kivekäs painottaa, että kyse ei ole vain nuorten sopeutumisesta.

– Myös työelämän vanhoja toimintatapoja on kyseenalaistettava ja uudistettava, jotta konflikti nuorten ja työelämän välillä vältetään, Kivekäs sanoo.

Juha Leppänen korostaa, että nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä. Osa heistä etsii perusturvallisuutta ja vakituisen työpaikan. Toisaalta on nuoria, jotka haluavat rikkoa työelämän jäykkiä rakenteita ja tehdä erilaisia hankkeita.

– Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen on iso haaste johtamiselle, jossa korostuvat jatkossa vuorovaikutteisuuden ja empatian tarve. Johtajan pitää olla hereillä sen suhteen, mitä työyhteisössä ja toimintaympäristössä tapahtuu.

Johtamisen toiseksi suureksi haasteeksi Leppänen nimeää nuorten motivoinnin, jotta työntekijöiden osaamista voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

– Motivaatioon vaikuttaa palkan ja työhyvinvoinnin ohella entistä enemmän työn merkityksellisyys. Johtajan on pystyttävä viestimään työyhteisölle, mikä on organisaation toiminnan tarkoitus, Leppänen sanoo.

Kivekäs huomauttaa, että työnantajalla on inhimillisesti katsottuna vastuu henkilöstön työkyvystä ja työhyvinvoinnista, mutta kyse on myös isoista taloudellisista asioista.

– Uuden sukupolven edustajilla voi olla pipo päässä ja rengas korvassa, mutta he tekevät tulevaisuudessa yrityksen tuloksen. Nuorten työkyvyn ja työssä jaksamisen edistäminen vähentää myös poissaoloja, joista aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia, Kivekäs toteaa.

Teksti: Matti Remes
Kuvat: Susa Junnola ja Nico Backström