Monilla työnantajilla ja esimiehillä on virheellisiä käsityksiä vanhempien työntekijöiden työkyvystä, tuottavuudesta ja työvoimakustannuksista. Sitkeät ennakkoluulot vaikeuttavat osaltaan ainakin yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden työllistymistä. Kun monilla aloilla yritykset ilmoittavat kärsivänsä osaajapulasta, ammattitaitoisiin konkareihin kohdistuva ikäsyrjintä pahentaa rekrytointivaikeuksia entisestään.
Toisaalta parin viime vuoden talouskasvu on nostanut yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen historiallisen korkeaksi. Iäkkäämpien työttömien uudelleen työllistyminen ei kuitenkaan ole vielä merkittävästi helpottunut.
Rahassa mitattuna 60-vuotiaan työntekijän tuottavuus saattaa olla yhtä suuri kuin 35-40-vuotiaan. Useissa ammateissa työntekijän työkyky alenee hyvin loivasti ikävuosien karttuessa. Yleistäminen vie harhaan, ja tilastojakin kannattaa tarkastella monipuolisesti tekemättä hätäisiä johtopäätöksiä, neuvoo työterveyden professori Clas-Håkan Nygård Tampereen yliopistosta.
- Vanhempi työntekijä kompensoi kokemuksellaan nuoremman kollegansa hieman paremman työkyvyn. Usein molemmat ovat yhtä tuottavia rahassa mitattuna, Nygård toteaa.
Yksilölliset erot kasvavat
Työntekijän fyysinen kunto heikkenee iän myötä. Henkinen kunto ja sosiaaliset taidot sen sijaan riittävät hyvin vanhuuseläkeikään asti, jos mahdolliset sairaudet eivät verota ennenaikaisesti henkistä työkykyä.
- Yksilöiden väliset erot työkyvyssä ovat kuitenkin suuret. Nämä erot voimistuvat vanhemmilla ihmisillä, Nygård sanoo ja kehottaa työnantajia arvioimaan yli viisikymppisiä yksilöllisesti.
Samassa työssä ja samassa ammatissa työntekijöiden väliset erot voivat olla suuret. Nygårdin mukaan tuntuvimmat työkyvyn erot löytyvät fyysisesti kuormittavaa ja henkistä työtä tekevien työntekijöiden väliltä. Fyysisessä työssä ikääntyneiden työntekijöiden työurien jatkamiseksi pyritään usein työtehtävien keventämiseen tai vaihtamiseen. Tietotyöläisellä kyseessä on tietojen ja taitojen jatkuva päivittäminen.
Henkisenkin työn tekijän fyysinen kestävyys voi kuitenkin olla koetteilla jo varhaisessa keski-iässä, kun istumatyö sekä älylaitteiden runsas käyttö töissä ja vapaa-aikana rasittavat tuki- ja liikuntaelimistöä. Ruumiillista työtä tekevät puolestaan kokevat henkisen stressin kasvaneen takavuosiin verrattuna.
Yksilöiden väliset erot työkyvyssä ovat suuret. Nämä erot voimistuvat vanhemmilla ihmisillä, sanoo työterveyden professori Clas-Håkan Nygård Tampereen yliopistosta.
Hyvä johtaminen auttaa
Fyysisestä kunnosta huolehtiminen on tärkeää kaikille. Iäkkäämmillä työntekijöillä sillä on paljon merkitystä työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseksi mahdollisimman pitkään.
Kuntoerot selittävät osan vanhempien työntekijöiden välisistä eroista työkyvyssä. Biologinen ikä kertoo enemmän kuin syntymäaika.
Kaikenikäiset työntekijät hyötyvät joustoista työelämässä. Nygård korostaa, että erityisesti fyysisissä töissä joustavat ratkaisut auttavat iäkkäämpiä työntekijöitä jatkamaan töissä pidempään ja terveempinä, mutta työn hyvä organisointi, ergonomisuus ja taitava esimiestyö ovat ensiarvoisen tärkeitä kaikilla työpaikoilla.
Työkyvyttömyysriskiä liioiteltu?
Tilastoista riippumatta monilla työnantajilla ja esimiehillä on vahvoja epäilyksiä ikääntyneiden työntekijöiden työkyvystä. Selvimmin tämä näkyy työnhakutilanteissa.
- Ikäsyrjintää esiintyy yhä, ja asenteet ovat muuttuneet valitettavan vähän, Nygård toteaa.
Väärinkäsityksiäkin riittää. Yli viisikymppisten työkyvyttömyysriski ja mahdolliset pitkät sairauslomat huolestuttavat monia työnantajayrittäjiä. Pienet työnantajat eivät joudu yksin kustantamaan mahdollista työkyvyttömyyseläkettä, vaan työnantajat kantavat sen yhteisvastuullisesti. Suurimmat työnantajat puolestaan kustantavat työkyvyttömyyseläkkeen kokonaan itse.
Myös tilastoista kannattaa tehdä johtopäätöksiä maltillisesti.
- Pitkät sairauslomat ovat tyypillisempiä vanhemmille työntekijöille ja lyhyet nuoremmille. Toisaalta iäkkäämmät ovat harvemmin poissa töistä. Pitkä sairausloma on usein ennakoitavissa, ja silloin saa helpommin tuuraajan. Lyhyet sairauslomat tulevat yllättäen, ja niiden ajaksi on usein hankalampaa saada sijaista, Nygård vertailee.
Tilastojen perusteella 50-65-vuotiaiden keskimääräinen työkyvyttömyysriski on suurempi kuin nuoremmilla. Toisaalta suuri enemmistö paiskii töitä entiseen malliin vanhuuseläkeikään asti, jos töitä on suinkin tarjolla.
Ketterämmin uusiin tehtäviin
Suomalaisten keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut. Taustalla on useita tekijöitä – etenkin lainsäädännölliset muutokset ovat vaikuttaneet.
Nygård muistuttaa yleisen koulutustason noususta. Ikääntyneitä työntekijöitä on aiempaa helpompi kouluttaa uusiin, usein fyysisesti kevyempiin tehtäviin, kun perustiedot ja -taidot ovat vankemmat kuin edellisellä sukupolvella ja tietotekniikka on jo tuttua kaikille. Lisäksi vanhemmat työntekijät pääsevät helpommin työnantajan lisäkoulutuksiin kuin 20-30 vuotta sitten. Kuntoutus tuottaa nykyisin myös parempia tuloksia kuin ennen ja moni kuntoutuja onnistuu jatkamaan työuraansa.
Konkarit säilyttävät aiempaa paremmin työpaikkansa yritysten saneerauksissa, mutta ikääntyneiden työttömien uudelleentyöllistyminen on edelleen hankalaa. Helppoa ei kuitenkaan ole nuorillakaan.
- Myös nuoret työnhakijat kohtaavat ikärasismia, mutta siitä ei puhuta niin paljon, Nygård muistuttaa.
Viisikymppinen työmarkkinoilla
- Yksilöiden väliset työkykyerot kasvavat ikääntyessä.
- Pitkät sairauslomat ovat tyypillisiä ikääntyneille ja lyhyet nuoremmille työntekijöille.
- Pienet työnantajat eivät joudu kustantamaan yksin työntekijöidensä työkyvyttömyyseläkkeitä – vain suuret työnantajat joutuvat.
- Tietyissä asioissa vanhemmat työntekijät häviävät vertailussa nuoremmilleen, toisissa konkarit päihittävät pidemmällä kokemuksellaan. Rahassa mitattuna tuottavuuseroa ei ole.
- 50-65-vuotiaiden työllisyys on viime vuosina parantunut selvästi. Taustalla ovat muun muassa lainsäädännölliset muutokset, hyvä suhdannetilanne ja ikääntyneiden työntekijöiden kohonnut koulutustaso.