Suomalainen työelämä on ottanut vuosien saatossa isoja harppauksia eteenpäin. Vaikka kehitysaskeleet ovat olleet pääosin positiivisia, ne ovat myös lisänneet vaatimuksia jatkuvasta kehittymisestä, uuden oppimisesta ja itseohjautuvuudesta.
Kun tähän yhtälöön lisätään työelämän entistä nopeammat muutokset, alati kiristyvä työtahti sekä pitkälti itseohjautuvuuteen perustuva etätyö, alkaa lasti olla monille liian raskas. Saldo näkyy selkeästi myös sairauspoissaoloissa, joissa mielenterveyden häiriöt ovat jo ohittaneet perinteiset tuki- ja liikuntaelinvaivat.
Tähän pulmaan pureudutaan myös Työterveyslaitoksen (TTL:n) viime syksynä käynnistyneessä ja vuoteen 2022 jatkuvassa Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä-tutkimuksessa. Se koostuu yrityksille vuoden välein tehtävistä internet-kyselyistä, Taloustutkimuksen työikäiselle väestölle kohdistamasta kyselytutkimuksesta sekä työterveyshuollon asiakkaille suunnatusta kyselystä.
Epävarmuus painaa eniten mieltä
Tutkimuksen ensimmäinen yrityskysely tehtiin jo ennen koronakriisiä. Sen alustavat tulokset olivat TTL:n tutkimusprofessori Jari Hakasen ja erikoistutkija Janne Kaltiaisen mukaan varsin yllättäviä.
– Suurimmaksi työhyvinvointia heikentäväksi tekijäksi osoittautui ensimmäistä kertaa epävarmuus. Se ajaa kiireen, stressin ja jopa kasvavan työtaakan ohitse, Hakanen kertoo.
Epävarmuuden syitä ja taustoja ei kyselyssä tarkemmin eritelty. Kaksikko kuitenkin uskoo niiden liittyvän enemmänkin omaan osaamiseen ja pärjäämiseen kuin työnantajayrityksen taloudelliseen tilanteeseen.
– Uuden oppimisen sijaan isompi haaste tuntuu olevan se, että samaan aikaan pitäisi hoitaa myös omat arkiset työtehtävät, tutkijakaksikko toteaa.
Hakasen mukaan tutkimushankkeen tavoitteena on luoda selkeä kartoitustyökalu, jolla omat työuupumuksen oireet voi havaita jo hyvissä ajoin.
– Idea on pitkälti sama kuin liikennevaloissa. Jos omat vastaukset tuottavat lopputulokseksi punaista, on viesti otettava vakavasti. Myös keltainen kertoo kasvaneista riskeistä, Kaltiainen selvittää.
Työssä koettu yhteisöllisyys, työkavereiden tuki, arvostava johtaminen sekä työssä kehittyminen ja oman työn tulosten näkeminen ovat erittäin tärkeitä asioita, korostavat tutkimusprofessori Jari Hakanen (vas.) ja erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitokselta.
Lisävalaistusta myös koronakriisiin
Tutkimusprojektissa käynnistyy seuraavaksi Taloustutkimuksen laaja väestökysely. Yritysten osalta toinen kierros on vuorossa ensi syksynä.
Jo ensimmäinen kysely antoi tutkijoiden mukaan osviittaa siitä, että kimmoisuus ja positiivinen työn imu edellyttävät yhteisöllisyyttä sekä kannustavaa ja ohjaavaa esimiestyötä. Viime kuukausina niistä molemmista on jouduttu etätyön myötä kuitenkin tinkimään.
– Tältä osin tutkimusprojekti osuu ajoitukseltaan todella kiinnostavaan ajankohtaan. Nyt saamme konkreettista tietoa myös siitä, millaisia vaikutuksia koronakriisillä ja etätyöllä on ollut omaan jaksamiseen, Hakanen toteaa.
– Osalle kokemus on voinut olla jo nyt varsin raskas. Mikäli epidemian toinen aalto konkretisoituu syksyllä, voi oma jaksaminen olla todella kovilla, Kaltiainen lisää.
Haastavina aikoina työn voimavarojen merkitys työhyvinvoinnin suojatekijöinä kasvaa tutkitusti entisestään.
– Esimerkiksi työssä koettu yhteisöllisyys, työkavereiden tuki, arvostava johtaminen sekä työssä kehittyminen ja oman työn tulosten näkeminen ovat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä myös tulevaisuudessa, tutkijakaksikko painottaa.
Tervetullut työkalu työkyvyn edistämiseen
Yksi TTL:n tutkimushankkeen yhteistyökumppaneista on Varma. Myös valtaosa kyselytutkimukseen osallistuvista on sen asiakkaita.
Varman tutkimuspäällikön Auli Airilan mukaan hanke osuu todella hyvään saumaan, sillä korona on muokannut monen organisaation työkulttuurin hetkessä uuteen uskoon.
– Kolikolla on kuitenkin kaksi puolta. Osalle etätyö on jo ennestään tuttua, eli se on voinut tuoda enemmän keskittymisrauhaa työhön ja vähentää työn koettua kuormittavuutta. Toiset taas ovat voineet kaivata kasvokkain kohtaamisia työyhteisön jäsenten kanssa etenkin etätyöjakson pitkittyessä.
– Oletettavasti etätyöskentely lisääntyy koronakevään aikana saatujen kokemusten myötä. Se tietysti edellyttää myös uudenlaisia työkaluja työn johtamiseen ja työntekijöiden työkyvyn tukemiseen, Airila toteaa.
Tilanne on haastava paitsi työyhteisöille myös niiden tukiverkostoille: työuupumusta ja sen oireita on etenkin etätyössä entistä vaikeampaa tunnistaa, kun sosiaaliset kontaktit rajoittuvat lähinnä puheluihin ja nettipalavereihin.
Airila uskoo, että tuleva riskienarviointityökalu auttaa myös tämän pulman ratkaisemisessa.