Toiminimen perustaminen – kolme ennalta huomioon otettavaa asiaa

Lainsäädännössä toiminimellä tarkoitetaan yhtiömuodosta riippumatta yrityksen nimeä, mutta yleiskielessä toiminimiyrittäjyys ja toiminimen perustaminen ovat vakiintuneet tarkoittamaan yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimimista. Vuosittain noin 18 000 suomalaista perustaa toiminimen ja aloittaa yrittäjätaipaleensa yksityisenä elinkeinonharjoittajana.

Toiminimi sopii yritysmuodoksi niin päätoimiselle pienyrittäjälle kuin päivätyön ohessa sivutoimisesti lisätienestejä hankkivalle työssäkävijällekin. Suomen lain mukaan yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi ryhtymisen edellytys on, että henkilön asuinpaikka on Euroopan talousalueella.

Nimestään huolimatta yksityisenä elinkeinonharjoittajana voi toimia myös yhdessä puolison kanssa. Toiminimi rekisteröidään kuitenkin aina vain toisen nimiin, vaikka puolisot perustaisivatkin toiminimen yhdessä. Myös alle 18-vuotias henkilö voi toimia yksityisenä elinkeinonharjoittajana huoltajan tai edunvalvojan suostumuksella.

Vaikka toiminimiyrittäjyys on yritysmuodoista yksinkertaisin, yrittäjän tulee huomioida kolme tärkeää velvollisuutta:

1. kirjanpitovelvollisuus, jonka tarkoituksena omien ja yrityksen varojen erottelu
2. arvonlisäverovelvollisuus, joka riippuu yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta
3. yrittäjän eläkevakuutus, joka on pakollinen kaikille 18–69-vuotiaalle yrittäjille, joiden yrittäjätoiminta kestää vähintään neljä kuukautta ja joiden YEL-työtulo ylittää YEL:n vuosittain vaihtelevan minimityötulon.

Kokosimme alle kattavan tietopaketin edellä mainituista velvollisuuksista.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja vastaa yrityksensä taloudellisista sitoumuksista, sopimuksista ja kaikesta liiketoiminnasta omalla nimellään ja henkilökohtaisella omaisuudellaan. Hänellä on vastaavasti myös yrityksessään täysi päätäntävalta ja mahdollisuus nostaa yrityksestään varoja.

Toiminimiyrittäjällä on lisäksi kirjanpitovelvollisuus, joka on yrityksen koosta riippuen joko yhden- tai kahdenkertainen. Kirjanpidon tarkoituksena on erotella yrittäjän henkilökohtaiset varat yrityksen varoista. Vaikka käytännössä varat ovat yksityisen elinkeinonharjoittajan tapauksessa yhteisiä, on erottelu tärkeää muun muassa verotuksen kannalta. Erottelu hankaloituu nopeasti, jos yrittäjän henkilökohtaiset varat ja toiminimen tulot ja menot pyörivät saman pankkitilin kautta. Erillinen pankkitili yrityksen rahaliikenteelle helpottaa asiaa.

Yhdenkertaisessa kirjanpidossa liiketoimista kirjataan saadut tulot ja maksetut menot maksupäivän mukaan sekä eritellään verot. Yksityinen elinkeinonharjoittaja on oikeutettu pitämään yhdenkertaista kirjanpitoa, jos enintään yksi seuraavista ehdoista täyttyy:

• Taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa.
• Liikevaihto tai vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa.
• Yrityksen palveluksessa on keskimäärin enemmän kuin kolme henkilöä.

Jos kaksi tai kaikki kolme yllä mainituista ehdoista täyttyy päättyneellä sekä sitä edeltävällä tilikaudella, tulee kirjanpito tehdä kahdenkertaisena. Yksityisen elinkeinonharjoittajan tilikausi on kalenterivuosi. Useimmat toimintaansa aloittelevat toiminimiyrittäjät ovat oikeutettuja yhdenkertaiseen kirjanpitoon. Lisätietoa yhden- ja kahdenkertaisen kirjanpidon eroista ja edellytyksistä voit lukea UKKO.fi -sivustolta.

Arvonlisävero tarkoittaa kulutusveroa, joka lisätään myytävän palvelun tai tuotteen hintaan sitä koskevan arvonlisäverokannan mukaisesti. Toiminimiyritys on arvonlisäverovelvollinen, jos sen liikevaihto ylittää 12 kuukauden tilikauden aikana 15 000 euroa. Yritys on tällöin ilmoitettava Verohallinnon alv-rekisteriin arvonlisäveron eteenpäin maksamista varten. Ilmoittautuminen onnistuu perustamisilmoituksen jättämisen jälkeen, kun toiminimiyrityksellä on Y-tunnus. Jos yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen, arvonlisäveroa ei myöskään laskuteta asiakkaalta yrityksen tekemän myynnin yhteydessä.

Alv-rekisteriin voi ilmoittautua myös vapaaehtoisesti, vaikka yrityksen liikevaihdon arvioitaisiin jäävän alle 15 000 euron rajan. Tätä on syytä harkita erityisesti, jos 15 000 euron liikevaihtorajan rikkoutumista pitää edes jossain määrin mahdollisena. Jos yritystä ei ole ilmoitettu alv-rekisteriin, mutta tilikauden liikevaihto ylittää 15 000 euroa, on arvonlisäverot maksettava takautuvasti koko tilikauden myynneistä.

Vastaavasti jos yritys on ilmoitettu rekisteriin arvonlisäverovelvolliseksi, mutta tilikauden liikevaihto jää lopulta alle 15 000 euron rajan, saa jo maksetut arvonlisäverot haettua täysimääräisenä takaisin niin sanotun alarajahuojennuksen perusteella. Saatavia tulee kuitenkin olla enemmän kuin yrityksen tekemiin ostoihin sisältyneitä, verotuksessa vähennettäviä arvonlisäveroja.

Toiminimiyrityksen liikevaihtoa ja arvonlisäverovelvollisuutta arvioidessa on syytä ottaa huomioon, että ensimmäisen tilikauden pituus saattaa poiketa täydestä kalenterivuodesta. Tällöin tilikauden aikana tehty liikevaihto suhteutetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Tämä tapahtuu kertomalla tilikauden liikevaihto luvulla 12 ja jakamalla kertolaskun tulo tilikauden täysien kuukausien määrällä.

YEL-vakuutus eli yrittäjän eläkevakuutus on pakollinen jokaiselle 18–69-vuotiaalle yrittäjälle, jonka yrittäjätoiminta kestää vähintään neljä kuukautta ja jonka arvioitu työtulo ylittää vuosittain vaihtelevan minimityötulon. Jos toiminta kestää alle neljä kuukautta ja tulot jäävät minimityötulon rajan alapuolelle, vakuutus ei ole pakollinen. YEL-vakuutus on otettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa vakuutusvelvollisuuden kriteerit täyttävän toiminnan aloittamisesta. Uusi yrittäjä saa YEL-maksuista 22 prosenttia alennusta neljän ensimmäisen vuoden ajan. Yrittäjän eläkevakuutusmaksut voi vähentää täysimääräisesti joko henkilökohtaisessa tai yrityksen verotuksessa.

YEL-työtulo kuvastaa yrittäjän työpanoksen rahallista arvoa, ja sen tulee vastata sellaista vuosipalkkaa, joka maksettaisiin samasta työstä toiselle yhtä ammattitaitoiselle henkilölle. YEL-työtulo arvioidaan aina vuositasolla. Jos työpanoksen arvo muuttuu, voi työtuloon tarvittaessa hakea muutosta kesken vuoden – ei kuitenkaan takautuvasti.

Yrittäjän eläkevakuutuksen perusteena oleva YEL-työtulo vaikuttaa yrittäjän eläkekertymän lisäksi myös yrittäjän muuhun sosiaaliturvaan. Esimerkiksi sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja työttömyyskorvauksen määrä lasketaan YEL-työtulon perusteella.

Jos kiinnostuit toiminimiyrittäjyydestä, keräsimme vielä tärkeimmät käytännön vinkit toiminimen perustamiseen.

1. Tee toiminimen perustamisilmoitus. Toiminimen perustaminen ja nimisuojan hankkiminen onnistuu perustamisilmoituksella Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kaupparekisteriin, eikä se edellytä minimipääomaa. Toiminimen perustamisesta peritään kuitenkin käsittelymaksu. Verkossa perustamisilmoituksen lähettäminen tapahtuu YTJ-palvelussa. Paperilomake ohjeineen löytyy PRH:n sivuilta.
2. Valitse toiminimellesi nimi. Toiminimen perustaminen vaatii nimensäkin mukaisesti, että yritykselle valitaan nimi. Nimen tulee olla yksilöivä, eli toista samanlaista ei saa löytyä kaupparekisteristä. Patentti- ja rekisterihallituksen nimipalvelu auttaa selvittämään jo rekisteröidyt toiminimet.
3. Valitse toimiala. Yritykselle täytyy lisäksi määritellä toimiala. Kaupparekisteriin tehtävään toimialailmoitukseen on mahdollista sisällyttää useita toimialoja tai laventaa valittua toimialaa yleistoimialaan viittaavalla "kaikki laillinen liiketoiminta" -lisäyksellä. Patentti- ja rekisterihallitus antaa sivustollaan tarkempia ohjeita toimialan määrittelyyn. Tietyillä toimialoilla yritystoiminta on luvanvaraista. Saat selvitettyä yrityksen mahdollisesti tarvitsemat luvat Suomi.fi-palvelusta.
4. Ilmoittaudu tarvittaviin rekistereihin Y-tunnuksella. Perustamisilmoituksen jälkeen yritys saa Y-tunnuksen, joka mahdollistaa ilmoittautumisen Verohallinnon alv-rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin sekä työnantajarekisteriin. Arvonlisäverovelvollisen rekisteriin ilmoittautuminen onnistuu joko OmaVerossa tai muutosilmoituksella YTJ-palvelussa. Työ- ja elinkeinotoimistolta starttirahan hakemista suunnittelevan on syytä huomioida, että starttirahaa on haettava ennen yrityksen perustamista.

Varman markkinointiviestinnän tarkoitus on edistää työeläkevakuuttamista ja markkinoida Varman palveluita. Julkaisemme lisäksi muuta sisältöä, joka voi olla merkityksellistä tai kiinnostavaa vakuutuksenottajalle tai yritystoimintaa aloittavalle. Tämä sisältö on yleisluonteista tietoa ja Varma ei vastaa sen täydellisyydestä. Emme voi vastata sisällön soveltuvuudesta kaikkiin tilanteisiin ja emme näin ollen vastaa julkaisussa olevan tiedon käytön aiheuttamista mahdollisista vahingoista. Julkaisun tietojen käyttö tapahtuu käyttäjän omalla vastuulla.