Moni suomalainen alkaa haaveilla leppoisista eläkevuosista viimeistään siinä vaiheessa, kun ikämittari lähestyy 60 vuotta.
Tamperelainen konepajayrittäjä Juha Tuomainen on kuitenkin toista maata. Mies täytti hiljattain 69 vuotta ja yrityskin on siirtynyt jo seuraavalle yrittäjäpolvelle. Tutun työpaikan ovi kuitenkin avautuu edelleen lähes joka päivä.
– Kyllähän monet on kyselleet, kuinka kauan aion vielä jatkaa. Olen vastannut, että siihen saakka, kunnes tarjolla on jotain tätä kiinnostavampaa ja innostavampaa, Tuomainen naurahtaa.
Samaan hengenvetoon hän tosin vakuuttaa vetäytymisen jo alkaneen. Ohjakset on annettu pojalle. Aarne Tuomaisesta tuli 12 henkilöä työllistävän hiontakonepajan toimitusjohtaja vuoden 2020 alussa.
– Olen täällä lähinnä nuorempien mentorina ja neuvonantajana. Poika vastaa yrityksen luotsaamisesta ja osaakin sen jo minua paremmin. Käyn täällä noin neljänä päivänä viikossa. Jatkossa käyn entistä enemmän sen mukaan, miltä itsestä tuntuu. Loput työpöydällä olevat tavarat mahtuvat jo yhteen reppuun, joten lähtö on tarvittaessa nopea, konkari naurahtaa.
Sujuva sukupolvenvaihdos
Juha Tuomainen aloitti yrittäjäntaipaleensa vuonna 1989 kerättyään ensin osaamista alan isommissa yrityksissä. Vilusenharjulla pakertanut hiomoyrittäjä kasvatti asiakaskuntaansa tasaista tahtia, investoi konekantaan ja palkkasi vähitellen myös lisää väkeä.
Uuden vuosituhannen alussa yrityksestä oli kasvanut oman toimialansa tunnustettu luottokumppani, jolla oli asiakkaita pienistä paikallisista konepajoista isoihin vientiyrityksiin. Samalla edessä oli muutto isompiin tiloihin Tampereen Leinolaan.
– Aloittaessani olin vakaasti sitä mieltä, etten kasva yhden miehen yritystä isommaksi. Toisin kuitenkin kävi, Tuomainen naurahtaa.
Oma eläköityminen ja yrityksen myynti kuului käyneen ensimmäisen kerran mielessä kymmenkunta vuotta sitten. Tarjolla oli muutama ostajaehdokas, mutta asiat eivät lopulta edenneet alkutunnusteluja pidemmälle.
– Sopivan tuntuista jatkajaa ei silloin löytynyt, sillä halusin yrityksen säilyvän yrittäjävetoisena. Tuolloin ei vielä ollut tietoa omien perillisten jatkohaluista, joten tuo myyntivaihtoehto piti kartoittaa, Tuomainen kertoo.
Lopulta asiat loksahtivat paikalleen itsestään. Yrityksessä jo yläkouluikäisestä lähtien ahertanut Aarne Tuomainen innostui insinööriopinnoista ja hiljalleen myös yrittäjyydestä. Niinpä firma siirtyi lopulta sujuvasti seuraavalle polvelle.
Juha Tuomaiselle sukupolvenvaihdos tarjosi puolestaan mahdollisuuden jatkaa työuraa oman innostuksen mukaan ilman yrityksen veto- ja talousvastuuta.
– Kyllä tämä on ollut loistoratkaisu. Olin aiemmin pohtinut, kuinka saan ajan kulumaan, jos jään eläkkeellä toimettomaksi. Aika vaikeaa olisi ollut lähteä enää uudestaan yrittäjäksikään, vaikka sen olisi tehnyt sivutoimisesti, hän pohtii.
Hiomoyrittäjä Juha Tuomainen (oik.) toimii nykyisin ennen kaikkea nuorempien työntekijöiden mentorina. Keskustelukumppanina Sasu Suominen.
YEL on parasta eläketurvaa
Juha Tuomainen on yrityksen hallituksen puheenjohtaja ja edelleen myös yhtiön palkkalistoilla.
– Palkka on aika nimellinen. Paljon tärkeämpää on auto-, lounas- ja puhelinetu, mies naurahtaa.
– Pidän muutenkin näppini erossa operatiivisista asioista. Sitä varten meillä on toimitusjohtaja, hän lisää.
Omat eläkepäivät hän kertoo turvanneensa alusta pitäen oikein mitoitetuilla ja omaa palkkatasoa vastanneilla YEL-maksuilla.
– Maailma on muuttunut sellaiseksi, että eläkepäiviä ei tosiaankaan kannata rakentaa oman yrityksen myyntitulojen varaan. Jos ostajaa ei löydy, jäävät eläkerahatkin haaveiksi. Silloin on pakko jatkaa työntekoa, kun eläke jää alivakuuttamisen takia olemattomaksi. Jos tähän asiaan herää vasta 60-vuotiaana, on eläkemaksujen vajetta vaikea enää paikata, muistuttaa Varman eläkkeensaajien neuvottelukuntaan kuuluva Tuomainen.
Nämä monien yrittäjien eläketurvaan ja yrityksen myymiseen liittyvät pulmat ovat olleet tiedossa jo vuosia eikä niiden ratkaiseminen ole yksinkertaista.
– Tässä kohtaa nuorempi yrittäjäpolvi tuntuu onneksi olevan viisaampi ja kaukokatseisempi, Tuomainen pohtii.
Mieti tulevaisuutta ajoissa
Millaisen neuvon konkari antaa keski-ikään ehtineelle yrittäjälle, joka ensimmäistä kertaa miettii eläköitymistään ja samalla myös oman yrityksensä tulevaisuutta?
– Liikkeelle pitää lähteä ajoissa, mielellään vähintään viisi vuotta ennen ajateltua h-hetkeä, Tuomainen toteaa.
Eläkepäivät toki siintävät myös Juha Tuomaisen horisontissa, vaikka vetäytymisen tarkempi ajankohta on edelleen auki. Hetki on kuitenkin päivä päivältä lähempänä.
– Onhan päivissä sen jälkeen varmasti täyttämistä. Onneksi aloitin kymmenen vuotta sitten puhallinsoitinharrastuksen. Siihen löytyy eläkkeellä varmasti enemmän aikaa.
Työssä eläkkeellä
- Eläkkeellä ollessa voi tehdä ansiotyötä ilman, että se vaikuttaa eläkkeen maksamiseen. Työkyvyttömyys- tai työuraeläkkeessä on kuitenkin ansioraja.
- Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä. Myös ennakonpidätyksen alaiset ansiot, esimerkiksi lomarahat ja luontoisedut, ovat eläkettä kartuttavaa tuloa.
- Vanhuuseläkkeelle jäävän yrittäjän ei tarvitse lopettaa yritystoimintaansa. Myöskään pääomatulot eivät vaikuta työeläkkeen maksamiseen.
- Vanhuuseläkettä saava yrittäjä voi jatkaa toimintaansa ilman YEL-vakuutusta. Mikäli vapaaehtoista eläkevakuutusta haluaa edelleen maksaa, siitä karttuu eläkettä 1,5 prosenttia YEL-työtulosta.
- Vanhuuseläkkeen rinnalla karttunut uusi eläke on nostettavissa, kun henkilö täyttää vanhuuseläkkeen yläikärajan.