Kun työkykyyn panostetaan, kaikki voittavat. Ihmisten elämänlaatu kohenee, ja yritys voi säästää satoja tuhansia tai jopa miljoonia euroja vuodessa työkyvyttömyysmaksuissa. Näin on tapahtunut Fazerilla.
- Meiltä jäädään yhä harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä on hieno asia erityisesti inhimillisestä näkökulmasta, mutta myös taloudellisesti. Työkyvyttömyysmaksuluokkamme on nyt todella matala, jos verrataan elintarvikealan keskiarvoon, kertoo Fazer-konsernin työhyvinvointiasioista vastaava johtaja Maria Fyrstén.
Fyrstén näkee myönteisen kehityksen syyksi ennen kaikkea sen, että työhyvinvointia käsitellään yhä selvemmin osana tavallista työtä ja siitä puhutaan.
- Esihenkilöillä on ilahduttavan matala kynnys kysyä neuvoa, jos on pienikin huoli työntekijän työkyvystä. Työkyky on myös luonteva puheenaihe kaikkien liiketoimintojen johtoryhmissä. Aina ei ole ollut näin.
Ennakointia tiimin ja kumppaneiden voimin
Työkykyasioiden nouseminen arkiseksi puheenaiheeksi yhtiössä vaati lukuisia uudistuksia ja voimavarojen lisäämistä. Yksi tuoreimmista panostuksista on työhyvinvointitiimi, johon kuuluvat Fazerin kaikkien Suomen-yksiköiden työhyvinvointipäälliköt.
- Tiiminä voimme pistää voimat yhteen ja jakaa hyvät käytännöt, mutta pysymme samalla lähellä liiketoimintoja. Pystymme myös varmistamaan, että kaikki työntekijät saavat yhdenvertaista palvelua riippumatta liiketoiminnosta tai paikkakunnasta, sanoo Suomen työhyvinvointitiimin vetäjä Veera Parkkinen.
Parkkinen pitää ratkaisevana kehitysaskeleena myös sitä, että Fazer on tuonut työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön yhä lähemmäs fazerilaisten arkea sen sijaan, että ulkopuolisten asiantuntijoiden apua haettaisiin vasta työkyvyn romahtaessa. Painopiste on siis siirtynyt yhä vahvemmin reagoivasta työkykyjohtamisesta ennakoivaan, ja molempiin liittyviä prosesseja on hiottu yhteistyössä kumppaneiden kanssa.
- Sparrailemme säännöllisesti Varman kehityspäällikön kanssa, ja suunnittelemme myös toimenpiteitä yhdessä. Varma on näköalapaikka siihen, minkä tyyppiset toimenpiteet ovat parantaneet työkykyä eri yrityksissä, Parkkinen sanoo.
Fazer-konsernin työhyvinvointiasioista vastaavan johtajan Maria Fyrsténin mukaan työhyvinvointia käsitellään yhtiössä yhä selvemmin osana tavallista työtä.
Riskikartoituksessa dataa monista lähteistä
Ennakoivat toimenpiteet perustuvat Fazerilla huolelliseen riskien kartoitukseen. Parkkinen jakaa riskit kahteen päälajiin, joista toinen on jatkuva muutos ja kasvu. Työntekijää voi kuormittaa esimerkiksi työn suuri määrä, uudet tavat työskennellä ja muutoksen aiheuttama epävarmuus.
Fazerilla, kuten elintarviketeollisuudessa yleisesti, pääriski on edelleen fyysisesti kuormittava työ, joka rasittaa etenkin tuki- ja liikuntaelimiä. Parkkisen mukaan koneet ovat korvanneet monet raskaat nostot, mutta yksipuolisesti kuormittavista asennoista ja liikkeistä ei ole täysin päästy eroon.
- Varman vinkistä teimme muun muassa älyvaatemittauksia, joilla pääsimme tarkastelemaan kuormittavia tilanteita liike liikkeeltä. Kuormituksen jäljittämisessä auttavat myös työterveyshuollon tekemät terveyskyselyt. Varman asiantuntijat ovat myös tehneet laajempaa riskianalyysiä eli he ovat analysoineet dataa, joka liittyy työterveyshuoltoon, tapaturmavakuutuksiin sekä työeläketietoihin, Parkkinen kertoo.
Parkkinen odottaa työterveyshuollosta yhä hyödyllisempää dataa lähivuosina.
- Meillä oli ennen useampia työterveystoimijoita eri paikkakunnilla, mutta viime vuonna vaihdoimme yhteen kumppaniin. Näin he oppivat tuntemaan meidät mahdollisimman hyvin, ja saamme heiltä yhä paremman kokonaiskuvan tilanteestamme.
Esihenkilöt ja johto työkykyjohtamisen taitajiksi
Vaikka riskit kartoitetaan, niitä jää jokaiseen työhön, oli työpaikkana sitten makeistehdas, leipomo tai toimisto. Siksi Fazerilla painotetaan koulutusta, joka auttaa tunnistamaan riskitilanteita ajoissa ja toimimaan.
- Jokaisella esihenkilöllä on oltava kristallinkirkkaana mielessä, miten toimia tilanteessa, jossa työntekijän työkyky on uhattuna, Parkkinen sanoo.
Parkkisella on tapana hyödyntää työterveys- ja työeläkekumppaneita esihenkilöiden koulutuksessa. Varman asiantuntijat ovat esiintyneet monissa tilaisuuksissa.
- Olemme myös käyneet Fazerin kaikkien liiketoimintojen johtoryhmissä kertomassa työkyvyn hallinnasta sekä tilannekuvasta ja toimenpiteistä Fazerilla. Viimeistään siinä herää ymmärrys, että kyse on niin ihmisten terveydestä kuin rahastakin, sanoo kehityspäällikkö Jaana Ahervuo Varmasta.
Koulutus on auttanut esihenkilöitä pitämään entistä paremmin huolta työhyvinvointiin vaikuttavista asioista ja puuttumaan ongelmiin ajoissa. - Jokaisella esihenkilöllä on oltava kristallinkirkkaana mielessä, miten toimia tilanteessa, jossa työntekijän työkyky on uhattuna, Veera Parkkinen korostaa.
Ammatillinen kuntoutus ajoissa ja keskustellen
Ihannetilanteessa työ itsessään ei sairastuta ketään, mutta silloinkin työntekijän muu sairaus voi uhata hänen työkykyään. Oli syy mikä tahansa, työkyvyn heikkenemiseen on kyettävä reagoimaan nopeasti ja hallitusti valmiiksi sovitun mallin mukaisesti, Ahervuo painottaa. Hänen mukaansa Fazer tekee kaikkensa myös tällä saralla.
Veera Parkkisen mukaan isossa konsernissa on nopeita ja helppojakin keinoja sopeuttaa tai keventää työtehtäviä. Viimeistään siinä vaiheessa, kun harkitaan työajan lyhentämistä, työkokeiluja tai uudelle uralle kouluttautumista, tulevat Varman kuntoutusasiantuntijat Fazerin, työterveyshuollon ja kyseisen työntekijän rinnalle. Itse asiassa kumppanukset tapaavat säännöllisesti ja käyvät yhdessä läpi jokaisen tapauksen, jossa työntekijä tarvitsee apua työelämässä jatkamiseen.
- Kyse on jälleen kerran avoimesta keskustelusta, Parkkinen painottaa.