Myytti 1: Katse poissulkemisiin!
Yleinen mielenkiinto usein kohdistuu siihen, mihin sijoittaja EI halua sijoittaa, eli mitä se on sulkenut pois salkustaan. Osa sijoittajista julkaisee omat mustat listansa kaiken kansan nähtäville, mutta suomalaiset työeläkeyhtiöt kuten Varma ovat valinneet toisin.
– Maailmassa on noin 40 000 listattua yritystä – sekä valtionlainoja, kiinteistöjä ja rahastoja, kaikki potentiaalisia sijoituskohteita. Haluamme keskittää resurssimme niihin yhtiöihin, joiden parissa työskentelemme, emmekä niihin, joihin emme halua sijoittaa, Varman vastuullisen sijoittamisen johtaja Hanna Kaskela perustelee.
– Sijoittajista harva miettii, mihin EI sijoittaisi rahojaan. Huomio on siellä, mihin halutaan varoja laittaa, hän painottaa.
Kaskela muistuttaa, että loppujen lopuksi sijoituskohteiksi sopimattomia yrityksiä on maailmassa aika vähänlaisesti. Yleensä niistä tekee vastuulliselle sijoittajalle epäkelpoja niiden toimiala: moni sijoittaja on eettisin perustein sulkenut pois esim. tupakan, ydinaseiden ja muiden kiistanalaisten aseiden valmistamisen.
Poissulkemisissa ja ”pahisten” myymisessä on sekin puoli, että aina joku sijoittaja on valmis ostamaan vastuuttomatkin omistukset. Maailma ei silloin parantunut kuin yhden sijoittajan salkun verran.
– Omistajana ensisijainen tavoitteemme on vaikuttaa yritykseen ja edellyttää vastuullisuutta liiketoiminnassa. Näin voimme pysyvämmin vaikuttaa yritysten toimintaan, Kaskela sanoo.
Myytti 2: Vastuullinen sijoittaja tinkii tuotoistaan
Varma saa välillä vastuullisesta sijoittamisestaan kansalaisilta terveisiä sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi näin:
– Lopettakaa puiden halailu ja keskittykää hakemaan sijoituksille tuottoa!
Varmassa on todettu jo vuosia sitten, että vastuullisuus ei yleensä ole ristiriidassa tuottovaateen kanssa pitkällä aikavälillä. Päinvastoin se on viisasta riskienhallintaa.
– Kuten aina sijoittamisessa, kyse on tulevaisuuden kassavirtojen ennustamisesta. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä tarjoaa sijoittajille paljon myös mahdollisuuksia.
Varman havaintojen mukaan etenkin vuosi 2020 oli monessa suhteessa käänteentekevä vastuullisen sijoittamisen tuottojen suhteen – varsinainen vähähiilisyyden vuosi.
– Päästämisestä on tullut kalliimpaa päästöoikeuden hinnan nousun takia. Tutkimusten mukaan etenkin laskevien kurssien karhumarkkinassa vastuulliset sijoituskohteet pärjäävät hyvin, Kaskela toteaa.
Hanna Kaskelan mukaan myös eteenpäin katsominen on tärkeää vastuullisuutta ja tuottoja arvioitaessa.
– Vastuullinen sijoittaja voi valita sijoittaa tulevaisuuden vastuulliseen yritykseen. Sellaiseen, joka on muuttamassa liiketoimintansa vastuullisemmaksi ja pystyy näyttämään tavoitteitaan siihen liittyen.
Myytti 3: Raportointi tekee autuaaksi
Vastuullisuudesta raportoidaan tuhdisti ja raportointi vaatii resursseja. Hanna Kaskela kuitenkin korostaa, että raportointi ja vastuullinen toiminta eivät aina käy rinnan.
– Nekin toimijat voivat olla vastuullisia, jotka eivät siitä laajasti raportoi. Pienillä yrityksillä on ihan erilaiset mahdollisuudet tehdä kattavaa vastuullisuusraportointia kuin isoilla korporaatioilla, hän sanoo.
Sijoittaja kohtaakin silloin tällöin kaappivastuullisuutta: monet yritykset toimivat vastuullisesti, mutta niillä ei ole resursseja raportoida siitä. Salkunhoitajalta vaaditaan silloin ammattitaitoa tehdä perinteistä osakevalintaa.
Raportoinnilla ei myöskään pysty hämäämään sijoittajaa. Nimittäin noheva salkunhoitaja kyllä huomaa, jos vastuullisuuslupausten mittakaava on mitätön tai jos lupaukset eivät liity liiketoimintaan tai eivät näy tilinpäätöksissä eivätkä kassavirtaennusteissa.
Viherpesun rinnalle on noussut myös SDG-pesu, jolloin YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (sustainable development goals, SDG:t) käytetään päälle liimatusti.
– SDG:t ovat alun perin valtioille tarkoitettuja, ja mielestäni ne ovat huonosti sovellettavissa yritysten ja sijoittajien tarpeisiin. Jos SDG-tavoitteita haluaa oikeasti soveltaa, ei voi jäädä sille tasolle, että nappaa raporttiin mukaan symboleita, Kaskela sanoo.
Myytti 4: Paha, pahempi, hedgerahasto?
Kun julkisuudessa puhutaan Varman hedgerahastosijoituksista, kuulee niistä harvoin mitään hyvää mainittavan, vaikka omaisuuslaji on tuonut eläkevaroille tasaista tuottoa jo useita vuosia. Vuoden 2020 notkahduksesta on elvytty nopeasti, ja ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2021 hedgerahastojen kuuden kuukauden tuotto Varman salkussa oli 7,5 prosenttia. Se on kaikilla mittareilla erittäin hyvä tuotto.
Hedgerahastoja pidetään ensinnäkin hämäräperäisinä.
– Hedgerahastosijoitukset ovat Varman tapauksessa esimerkiksi amerikkalaista asuntolainaa, joka on arvopaperistettu, kertoo Varman listaamattomista sijoituksista vastaava johtaja Mikko Koivusalo.
Entäpä hedgerahastojen vastuullisuus, onko se utopistinen ajatus?
– Itse asiassa vastuullisuus ja etenkin hyvän hallintotavan huomiointi ovat ihan kriittisiä tekijöitä myös hedgerahastosijoituksissa. Vastuullisuustyömme on mennyt rahastoissa hyvin eteenpäin, ja Varman sijoituksista jo noin 95 prosentissa löytyy vastuullisen sijoittamisen periaatteet – ja ensi vuoden tavoite on 100 prosenttia. Varman hedgerahastoille on tekeillä parhaillaan myös ilmastoselvitys, Mikko Koivusalo sanoo.
Toinen asia, joka usein nousee esiin hedgerahastoista puhuttaessa on veroparatiisit. Totta onkin, että usean hedgerahaston kotipaikka on ns. offshore eli esim. Caymansaarilla.
– Näiltä rakenteilta sijoittajan on todella vaikea välttyä, jos mielii olla mukana kansainvälisessä rahastosijoittamisessa, Koivusalo toteaa.
– Varma on sitoutunut toimimaan verolakien ja -säännösten mukaisesti emmekä osallistu aggressiiviseen verosuunnitteluun. Varman toiminta on tiukasti viranomaisvalvottua ja erittäin kattavasti raportoitua.