Tarkka kartoitus auttaa osatyökykyistä töihin

Osatyökykyisen rekrytointia pidetään yrityksissä monesti riskinä, eikä syyttä. Jos työ ja tekijä eivät sovi toisilleen niin hyvin kuin toivottiin, luvassa voi olla koko työyhteisöä myllääviä työjärjestelyjä. Pahimmassa tapauksessa työntekijän työkyky heikkenee edelleen ja hän päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle, jonka kustannuksiin suuret työnantajat osallistuvat.

Suuriin työnantajiin lukeutuu myös noin 500 henkilöä työllistävä Diakonissalaitoksen Hoiva, joka tarjoaa palveluja ikääntyneille, monisairaille, asunnottomille sekä päihderiippuvaisille.

– Riskeistä huolimatta yritys rekrytoi määrätietoisesti osatyökykyisiä, kertoo Hoivan HR-kumppani Sari Orjatsalo.

Viime vuonna Hoivassa päätettiin etsiä sopivaa työn ja tekijän yhdistelmää vielä aiempaa järjestelmällisemmin. Mukaan lähtivät Varma ja valmennustalo Spring House, joka tuottaa ammatillisen kuntoutuksen palveluja muun muassa Varman asiakkaille.

Hoiva otti yhteisprojektissa tavoitteekseen rekrytoida osatyökykyisiä työnhakijoita hoiva-avustajiksi. Projektiryhmä piti todennäköisenä, että sopivia ehdokkaita löytyisi Spring Housen asiakkaista, kunhan työn vaatimukset ja tekijän vastaavat taidot tunnistetaan.

Kumppanukset päättivät kartoittaa aluksi tarkasti, millaista työkykyä hoiva-avustajan työtehtävät edellyttävät Hoivan palveluissa.

– On kohteita, joissa hoiva-avustajien työ keskittyy kodinhoitoon, kuten ruoka- ja pyykkihuoltoon, mutta joissakin kohteissa hoiva-avustaja saattaa myös avustaa lähihoitajaa hoivatyössä, esimerkiksi potilaan siirtämisessä, Orjatsalo kertoo.

Spring Housen työkykyasiantuntijat lähtivät Hoivan Alppitupaan, joka on yli 65-vuotiaiden hoivakoti. He seurasivat hoiva-avustajien töitä tunnista toiseen IMBA-menetelmän mukaisesti.

– Ei riitä, että työ todetaan fyysisesti raskaaksi tai keskiraskaaksi. IMBA-menetelmässä mennään tarkemmalle tasolle. Siinä selvitetään vaikkapa se, mitä tietty työtehtävä vaatii ranteelta, olkaniveleltä tai polvelta, sanoo liiketoimintajohtaja Sanna Salminen Spring Housesta.

Spring House käyttää IMBA-menetelmää työn vaativuuden arviointiin tarvittaessa osana työkykypalveluitaan.

Kun työkykyasiantuntijoiden raportti oli valmis, valittiin Spring Housen asiakkaista viisi sopivinta, ja heille ehdotettiin Hoivan haastattelua.

– Tavoitteena oli selvittää haastattelujen jälkeen IMBA-menetelmällä, miten ehdokkaiden työkyky eli taidot vastaavat jo arvioituja työn vaatimuksia, Salminen kertoo.

Yksi ehdokkaista ehti kuitenkin saada toisen työpaikan pian haastattelun jälkeen. Muutaman muun haku törmäsi hoiva-avustajan koulutukseen: siinä edellytetään parempaa työkykyä kuin mitä Hoivan hoivakodeissa tavallisesti tarvitaan.

– Koulutus on kuitenkin tärkeä, koska tutkinnon suorittaneen hoiva-avustajan työpanos lasketaan mukaan hoivakodin lakisääteiseen mitoitukseen. Tutkinto tukee lisäksi työntekijän omaa työuraa ja mahdollisia jatko-opintoja lähihoitajaksi, Orjatsalo sanoo.

Vaikka projekti ei tällä kertaa johtanut alkuperäisen suunnitelman mukaiseen tulokseen, Orjatsalo pitää sitä erittäin antoisana. Hän uskoo, että mallia voidaan käyttää myös jatkossa.

– Löysimme projektin avulla erittäin hyviä ja innostuneita kandidaatteja hoiva-avustajan työhön. Kaksi heistä sopi myös erittäin hyvin muihin tehtäviin. Yhdellä oli kokemusta muun muassa nuorten urheilijoiden valmentamisesta, ja hän on juuri aloittanut meillä avustavana ohjaajana.