Kun työntekijä jää eläkkeelle – tämä työnantajan on hyvä tietää työeläkkeestä

Ansiotyöhön perustuva työeläke on yhä useammille suomalaisille ainoa tai ensisijainen eläke. Työeläkkeen maksaa työeläkevakuutusyhtiö, kuten esimerkiksi Varma. Työeläke rahoitetaan pääosin työnantajien ja työntekijöiden eläkemaksuilla sekä osittain kertyneistä rahastoista.

Työeläkevakuuttaminen on lakisääteistä. Jokaisen työnantajan tehtävä on paitsi järjestää eläkevakuutus kaikille työntekijöilleen, myös ilmoittaa työntekijöidensä palkat tulorekisteriin ja pidättää palkasta työntekijän osuus eläkemaksusta.

Katso TyEL-vakuutusmaksun määrä sivuiltamme.

Työntekijälle kertyy eläkettä pääsääntöisesti 1,5 prosenttia vuosittain. Jos työntekijä pohtii omaa eläkeikää tai eläkkeen määrää, on hänelle hyvä vinkata Varman sivuilta löytyvä eläkelaskuri ja Varma Asioinnissa -sijaitseva työeläkeote, joka kertoo tähän mennessä kertyneen eläkkeen sekä arvion tulevasta eläkkeestä.

Kun työntekijän alin mahdollinen eläkeikä on täynnä, hän voi itse päättää, milloin jää vanhuuseläkkeelle. Eläkkeelle voi kuitenkin siirtyä joustavasti milloin tahansa alimman ja ylimmän eläkeiän täyttämisen välillä.

Alin eläkeikä riippuu työntekijän syntymävuodesta. Vuoden 1955 jälkeen syntyneillä eläkkeen alaikäraja nousee kolme kuukautta per ikäluokka siihen saakka, kunnes vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Vuonna 1965 syntyneistä alkaen ikärajat sidotaan elinajanodotteen kehitykseen ja eläkeikä nousee maksimissaan 2 kuukautta per ikäluokka. Nuorempien ikäluokkien täsmällinen eläkeikä vahvistuu vasta muutamia vuosia ennen eläkkeelle siirtymistä.

Työeläkejärjestelmä tavoittelee pidempiä työuria ja palkitsee niistä. Jos työntekijä jatkaa työskentelyä alimman eläkeiän jälkeen nostamatta eläkettä, ansiosta kertyy normaalisti lisää eläkettä 1,5 prosenttia ja työntekijä saa lisäksi koko eläkekertymään 0,4 prosentin korotuksen jokaiselta kuukaudelta.

Eläkkeen karttumisen yläikärajat nousevat tasavuosin ja ovat 68–70 vuotta. Yläikäraja on myös työehtosopimuslain mukainen eroamisikä, jossa työsuhde päättyy automaattisesti kalenterikuukauden loppuun ilman irtisanomista tai irtisanomisaikaa, ellei työntekijälle tehdä uutta työsopimusta tai työsuhdetta muuten pidennetä.

Vanhuuseläke on tunnetuin ja yleisin eläkevaihtoehto. Kun työntekijä täyttää alimman vanhuuseläkeiän, hän voi halutessaan lopettaa työnteon ja jäädä vanhuuseläkkeelle. Alimman eläkeiän täyttäminen ei kuitenkaan automaattisesti ole eläkkeellesiirtymisikä, koska eläkeikä on joustava. Viimeisten 20 vuoden aikana vanhuuseläkkeelle siirtyneiden ikä on noussut. Siihen vaikuttaa niin yleinen eläkeiän nousu kuin kannustimetkin.

Osittainen vanhuuseläke on suosittu ja joustava tapa jäädä eläkkeelle. Osittaisen vanhuuseläkkeen voi saada 61 vuotta täyttänyt ja se tarjoaa mahdollisuuden nostaa 25 tai 50 prosenttia edellisen vuoden loppuun mennessä karttuneesta eläkkeestä. Jos eläkkeen ottaa ennen oman ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää, tulee otettuun vanhuuseläkkeeseen pysyvä 0,4 prosentin varhennusvähennys. Osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla voi jatkaa kokoaikatyössä, tehdä osa-aika-, keikka- tai kausitöitä tai olla työtön. Osittainen vanhuuseläke ei välttämättä näy ollenkaan työnantajalle, jos työntekijä jatkaa töissä kokoaikaisesti. Jos työntekijä haluaa siirtyä tekemään osa-aikatyötä, työnantajan ja työntekijän tulee sopia siitä yhdessä. Osittaista vanhuuseläkettä ei voi lakkauttaa, mutta sen voi perua kolmen kuukauden kuluessa sen alkamisesta.

Työuraeläke on harvinaisempi eläkemuoto fyysisesti tai henkisesti raskaan työn tekijöille. Työuraeläke edellyttää 63 vuoden ikää, pitkää 38 vuoden työuraa raskaan työn parissa ja työkyvyn alentumista, minkä vuoksi se luetaan harkinnanvaraisiin eläkkeisiin.

Jos työsuhde päättyy ennen eläkeikää ja työntekijä jää työttömäksi, eläkettä kertyy työuran loppuun. Myös työttömyyskassan maksamasta ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta kertyy eläkettä, mutta ei yhtä paljon kuin työskentelystä. Jos työntekijällä on työttömäksi jäädessä riittävästi ikää (vähintään 60 vuotta), työttömyyspäivärahaa voi saada niin sanotuilta lisäpäiviltä tietyillä ehdoilla vanhuuseläkkeen alkamiseen asti.

Työnantaja ja työntekijä voivat suunnitella eläkkeelle jäämistä yhdessä. Eläkeasiat voi nostaa esiin vaikkapa vuosikeskustelussa. Yleensä hyvissä ajoin käyty avoin keskustelu työuran tulevaisuudesta ja työntekijän aikeista ja ajatuksista eläkkeelle siirtymisen suhteen auttaa työnantajaa ja työntekijää pääsemään parhaaseen lopputulokseen. On hyvä puhua avoimesti ja tehdä näkyväksi, mihin kaikkeen eläkkeelle jääminen vaikuttaa työpaikalla esimerkiksi seuraajajärjestelyissä.

1. Työsuhteen päättyminen: Ennen kuin työntekijä voi hakea vanhuuseläkettä, hänen pitää irtisanoutua ja työsuhteen pitää päättyä viimeistään eläkkeen alkamista edeltävänä päivänä. Vanhuuseläke voi alkaa työsuhteen päättymistä seuraavan kuukauden alusta.
2. Eläkkeen hakeminen: Työntekijä hakee eläkettä noin kaksi viikkoa ennen toivottua eläkkeen alkamista. Eläkehakemus on helpointa täyttää sähköisesti Varman verkkopalvelussa. Kun työntekijä on täyttänyt eläkehakemuksen, eläkevakuutusyhtiö voi antaa työntekijälle väliaikaisen vanhuuseläkepäätöksen. Työntekijän tulee myös hankkia verottajalta eläketuloverokortti eläkkeen maksamista varten.
3. Loppupalkan ja työsuhteen päättymispäivän ilmoittaminen tulorekisteriin: Työntekijä saa lopullisen eläkepäätöksen eläkkeen alkamista seuraavan kuukauden aikana. Työnantajan tulee ilmoittaa tulorekisteriin varsinaisen työsuhteen päättymispäivä ja työsuhteen päättyessä maksettavat ansiot eli loppupalkka. Näin työeläkeyhtiö saa tulorekisteristä automaattisesti tiedot, jotka vaikuttavat lopullisen eläkkeen laskentaan. Jos ensimmäisen eläkekuukauden jälkeen maksetaan vielä työntekijän ansioita, niistä kertyneen eläkkeen saa maksuun pääsääntöisesti vasta ylimmässä eläkeiässä.

Työnteko eläkkeellä on sallittua ja jopa toivottua. Työntekijä voi työskennellä vanhuuseläkkeen rinnalla ilman ansaintarajaa.

Työnantajan on syytä huomioida tiettyjä asioita eläkkeen ohessa työskentelyssä:

• Kun työskentely jatkuu eläkkeen rinnalla, työntekijä tarvitsee uuden työsopimuksen. Uuden työsuhteen ehdot ja työnkuva voidaan sopia työntekijälle sopiviksi.
• Jos työntekijä jatkaa saman työnantajan palveluksessa suoraan vanhuuseläkkeen alkamisen jälkeen, eikä työsuhteiden välillä ole mitään katkosta, työehdoissa tulisi tapahtua jokin olennainen muutos, kuten esimerkiksi työtehtävien, työajan tai palkan muutos. Jos työntekijä aloittaa työsuhteen uuden työnantajan palveluksessa, vastaavaa vaatimusta ei ole.
• Jos eläkkeen rinnalla työskentelevä työntekijä on alle 68-vuotias, hänestä pitää maksaa myös TyEL-maksu. Vanhuuseläkkeen rinnalla kertyneen eläkkeen voi hakea maksuun eläkkeen karttumisen pääteiässä, joka on syntymävuodesta riippuen 68–70 vuotta.
• Jos työntekijä jatkaa työskentelyä ylimmän vanhuuseläkeiän jälkeen, ei työeläkemaksuja enää makseta eikä eläkettä enää kerry.

Lue lisää eri eläkelajien edellytyksistä ja eläkkeen hakemisesta