Varman eläkkeensaajien neuvottelukunnan puheenjohtaja Helena Hiila-O'Brien teki 38 vuoden työuran sosiaali- ja terveysalalla, jossa hän työskenteli pitkään muun muassa Kehitysvammaliiton toiminnanjohtajana ja Väestöliiton toimitusjohtajana.
Hiila-O'Brien jäi eläkkeelle seitsemän vuotta sitten. Hän jatkoi kuitenkin järjestömaailmassa toimien muun muassa Helsingin akateemisten naisten ja lastensuojelujärjestö Kasperin hallituksen puheenjohtajana sekä vanhustyötä tekevän Miina Sillanpään Säätiön hallituksessa.
– Työ Väestöliitossa oli näköalapaikka suomalaiseen yhteiskuntaan. Eläkkeelle jäätyäni kaipasin aika pitkään sitä, että oli saanut olla koko ajan hermolla ja tehdä töitä monipuolisessa työyhteisössä ammattilaisten kanssa.
– Toisaalta oli myös kiva jäädä eläkkeelle. 65-vuotiaana oli aika siirtää vastuu muille.
Eläkkeellä moni asia muuttuu
Hiila-O'Brien muistuttaa, että eläkkeensaajana moni asia muuttuu verrattuna työelämään. Hänestä on esimerkiksi hyvä muistaa, että tulotaso karkeasti ottaen puolittuu, mikä on otettava hyvissä ajoin huomioon säästämällä tai muuttamalla kulutustottumuksiaan.
Työterveyshuollonkaan puoleen ei voi enää kääntyä, vaan terveyspalvelut on järjestettävä muulla tavalla.
– Myös oma elämänpiiri supistuu, kun työn luomia sosiaalisia suhteita ei enää ole. Siksi on tärkeää pitää huolta, että ystäviä ja elämää löytyy työn ulkopuoleltakin. Ennen eläkkeelle jäämistä voi olla myös hyvä aloittaa harrastuksia, joita voi sitten eläkkeellä jatkaa.
Hiila-O'Brien on kuitenkin sitä mieltä, että nuorten ihmisten ei vielä kannata eläkeasioitaan hirveästi pohtia.
– Opinnot kannattaa viedä päätökseen ja sitten hakeutua työn syrjään kiinni. Se on varmin tapa kerryttää omaa eläkettä. Jos tapaa kivan ihmisen, kannattaa perheellistyä. Se on täyttä elämää, mutta työelämään aikanaan lähtevät lapset myös varmistavat eläkejärjestelmämme kestävyyden.
– Suomen eläkejärjestelmä lukeutuu maailman kärkijoukkoon, mutta silti sitä pitää yhä kehittää ja sen puutteita korjata, korostaa Varman eläkkeensaajien neuvottelukunnan puheenjohtaja Helena Hiila-O'Brien.
Väliinputoajien asema huolettaa
Hiila-O'Brienin mielestä suomalainen eläkejärjestelmä on maailman parhaimpia.
– Työeläkettä kertyy oikeudenmukaisesti sen mukaan, kuinka paljon olet tehnyt työtä.
Toisaalta eläkejärjestelmässä on myös väliinputoajia. Vammaisten ihmisten kanssa paljon työtä tehnyt Hiila-O'Brien tietää hyvin, että Suomessa on esimerkiksi synnynnäisesti vammaisia ihmisiä, joiden työura jää lyhyeksi tai kokonaan väliin.
– He joutuvat sinnittelemään koko elinaikansa todella pienillä tuloilla. Palkkatyötä tekevien voi olla vaikea tätä hahmottaa.
Hiila-O'Brienin mielestä eläkeasioissa olisi tärkeää ottaa huomioon myös sukupuolten tasa-arvon edistäminen.
– Naisten ja miesten välinen palkkaero jatkuu vielä eläkkeelläkin. Naisen euro on 80 senttiä.
Hiila-O'Brienin mielestä on tärkeää, että eläkejärjestelmä on solidaarinen ja että se huolehtii myös heikoimmista. Siksi on tärkeää, että järjestelmää kehitetään koko ajan ja siinä olevia puutteita laitetaan kuntoon.
Hyvä esimerkki on vuoden alussa voimaan astunut perhe-eläkkeiden uudistus. Nyt myös avolesket saavat mahdollisuuden leskeneläkkeeseen. Myös vanhempansa menettäneen nuoren taloudellinen tilanne paranee, kun lapseneläkettä maksetaan työeläkejärjestelmästä 2 vuotta aiempaa pidempään eli 20-vuotiaaksi asti.
Hiila-O'Brienin mielestä huonoa uudistuksessa on kuitenkin se, että leskeneläke muuttuu määräaikaiseksi. Vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneet leskeksi jäävät voivat saada leskeneläkettä kymmenen vuotta.
– Leskeneläkkeiden kaavamaisen määräaikaistamisen sijaan järjestelmän tulisi huomioida lesken taloudellinen tilanne. Henkilö on voinut esimerkiksi toimia pitkään puolisonsa omaishoitajana, jolloin hän ei ole voinut käydä töissä kodin ulkopuolella ja kerryttää työeläkettä. Leskeneläkkeen päättymisen jälkeen seurauksena voi olla taloudellinen ahdinko.
Neuvottelukunta auttaa kehittämään eläkepalveluja
Varman ja eläkkeensaajien yhteistyötä kehitetään eläkkeensaajien neuvottelukunnassa, jossa on mukana 14 eri puolilla Suomea asuvaa eläkkeensaajaa ja 2 asiantuntijajäsentä. Varman hallitus nimittää jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Varman eläkepalvelujohtaja Voppe Salokari sanoo, että neuvottelukunta on tapa päästä lähelle asiakkaita ja kuulla eläkkeensaajien ajatuksia palvelujen kehittämisestä ja eläkeasioista laajemminkin.
– Neuvottelukunnassa käydään monipuolista keskustelua, mitkä asiat askarruttavat eläkkeensaajia ja millaista tietoa esimerkiksi tarvitaan, kun eläkkeelle jääminen on ajankohtainen. Toki neuvottelukunta toimii tarvittaessa asiakasraatinakin, Salokari toteaa.