Mitä konkurssissa tapahtuu, ja millaisia seurauksia sillä on?

Vuonna 2021 tehtiin Tilastokeskuksen mukaan lähes 2500 konkurssihakemusta. Konkurssissa maksukyvyttömän yrityksen varat ja velat selvitetään, yrityksen omaisuus realisoidaan ja se käytetään yrityksen velkojen maksuun. Velkojille maksetaan saatavien suuruuden mukaisessa suhteessa, ja yrityksen toiminta päättyy.

Varman Raakaa puhetta yrittäjyydestä -podcastin kahdeksannessa jaksossa toimittaja Ina Mikkolan vieraina ovat Metsä Skogenin ja Metsämoodin perustaja Carita Peltonen, joka kertoo oman konkurssitarinansa, sekä Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Anne Koutu.

Kokosimme tähän artikkeliin yleisiä konkurssikysymyksiä, joihin vastasi Varman perintäpäällikkö, varatuomari Hanna Huhanantti.

Konkurssiin asetetaan yleisesti yritys, jonka liiketoiminta ei ole kannattavaa ja joka ei ole suoriutunut veloistaan. Konkurssin edellytyksenä on maksukyvyttömyys eli se, että yritys on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan. Noin kolmasosa konkurssihakemuksista on yrityksen itsensä ja loput velkojien, kuten verottajan ja eläkeyhtiöiden, tekemiä.

Velkoja yleensä vaatii yrityksen asettamista konkurssiin, kun se on lähettänyt yritykselle konkurssiuhkaisen maksukehotuksen. Yrityksellä on viikko aikaa maksaa saatava, minkä jälkeen velkoja voi jättää konkurssihakemuksen käräjäoikeuteen. Jos yritys saa maksukehotuksen, Huhanantti suosittelee olemaan yhteydessä velkojaan. Suurin osa tilanteista ratkeaa velkojan ja velallisen sovittua maksuista.

Kun velkoja on jättänyt konkurssihakemuksen käräjäoikeuteen, haastemies antaa sen yritykselle tiedoksi. Yrityksellä on yleensä viikko aikaa antaa lausuma, minkä jälkeen lausuman sisällöstä riippuen käräjäoikeus joko määrää istuntopäivän tai antaa päätöksen.

Jos käräjäoikeus asettaa yrityksen konkurssiin, sille määrätään pesänhoitaja, joka ryhtyy selvittämään konkurssipesän varoja ja velkoja. Pesänhoitaja laatii pesäluettelon, josta käy ilmi velallisen omaisuus konkurssin alkaessa sekä suurimmat velkojat ja niiden saatavat, ja velallisselvityksen, joka avaa konkurssiin johtaneita syitä, toimintaa ja rahaliikennettä ennen konkurssia.

Konkurssi on kallis ja usein varsin pitkäkestoinen menettely. Jos konkurssipesän varat eivät riitä sen läpiviemiseen, pesänhoitaja hakee konkurssia raukeamaan. Jos varoja on tarpeeksi, pesänhoitaja kutsuu koolle velkojainkokouksen ja määrää valvontapäivän. Tähän päivään mennessä velkojat ilmoittavat saatavansa, jotka merkitään jakoluetteloon.

Konkurssi päättyy, kun konkurssipesä on selvitetty, pesään kuuluva omaisuus muutettu rahaksi, pesänhoitajan laatima lopputilitys hyväksytty ja varat jaettu velkojille. Lopuksi pesänhoitaja tekee yrityksen lakkaamisilmoituksen kaupparekisteriin. Konkurssi voi kestää kuukausista jopa vuosiin, jos pesä on suuri, vaikeasti selvitettävä tai prosessiin sisältyy oikeudenkäyntejä tai väärinkäytösten vuoksi esimerkiksi rikosprosessi.

Toiminimen tai henkilöyhtiön, eli avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön, konkurssissa yrittäjällä on henkilökohtainen velkavastuu yrityksen velvoitteista. Jos konkurssipesän varat eivät riitä täysimääräisesti velkojen maksuun, velkojat voivat periä maksamatta jääneitä saataviaan yrittäjältä henkilökohtaisesti. Huhanantti suosittelee tällöin olemaan yhteydessä velkaneuvontaan ja selvittämään mahdollisuutta päästä velkajärjestelyyn.

Osakeyhtiössä yrittäjällä ei ole henkilökohtaista velkavastuuta, vaan vastuu on rajattu yhtiöön sijoitettuun pääomaan. Yrittäjä on saattanut kuitenkin taata yrityksen lainoja omalla rahalla tai antaa niiden vakuudeksi omaisuuttaan, kuten asuinhuoneiston osakkeet, talon tai kesämökin. Pankki voi periä saatavaa lainan takaajalta tai realisoida lainan vakuutena olevan omaisuuden ja käyttää varat saatavansa maksuun.

Konkurssin voi välttää, jos yrityksensä maksuvaikeudet tunnistaa ajoissa. Huhanantti kannustaa yrittäjää reagoimaan ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ne eivät pääse kasaantumaan. Jos maksuvaikeuksia ilmenee, kannattaa velkojaan olla yhteydessä – usein velkoja on valmis tulemaan vastaan ja antamaan maksuaikaa, kun asiaa hoitaa itse aktiivisesti. Yrittäjän talousapu voi auttaa järjestelemään yrityksen taloutta ja ennaltaehkäisemään maksuvaikeuksia.

Konkurssihakemus on yleensä viimeinen keino, jota ennen velallisen kanssa on tehty jo useampi sopimus. Välissä on ehditty lähettää maksumuistutus, tratta tai periä saatavaa ulosottoteitse. Konkurssin pystyy tässäkin vaiheessa vielä välttämään maksamalla velkojan saatavan.

Yrityssaneeraus on lakisääteinen velkajärjestely, johon maksukyvytön tai sen uhkaama yritys voi hakeutua, jos sen yritystoiminta tai osa siitä on tervehdyttämiskelpoista. Yrityssaneerauksessa liiketoimintaa ja velkoja järjestellään niin, että yritys pystyy jatkamaan toimintaansa maksukykyisenä. Saneerauskelpoisuudelle on lakisääteisiä edellytyksiä, ja velkoja voi vastustaa yrityssaneerausta vetoamalla tiettyihin esteperusteisiin.

Huhanantin mukaan ongelma on usein se, että yrityssaneeraukseen hakeudutaan liian myöhään: saneeraushakemus jätetään vasta, kun velkoja on jo hakenut yritystä konkurssiin. Tällöin yrityksen kassa on jo tyhjä ja maksuvaikeudet ovat usein liian syviä. Jos niihin olisi puututtu aikaisemmin, yrityssaneeraus olisi voinut olla vielä hedelmällinen vaihtoehto, Huhanantti arvioi.

Konkurssi voi aiheuttaa heijastusvaikutuksia, kuten sen, ettei konkurssin tehnyt yrittäjä pääse ennakkoperintärekisteriin. Huhanantti painottaa, että asiansa asianmukaisesti hoitaneelle yrittäjälle konkurssilla ei ole suoranaisia seuraamuksia. Tieto konkurssista säilyy kuitenkin yritystietopalveluissa tietyn aikaa, millä voi muun muassa olla uutta yritystä perustettaessa vaikutusta lainan tai luoton saamiseen. Huhanantin mukaan on toimijasta kiinni, vaikuttaako konkurssimerkintä rahoituksen myöntämiseen.

Konkurssin juridisiin seurauksiin kuuluu se, että konkurssin alettua yrittäjä menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta. Lisäksi konkurssiin asetettu toiminimiyrittäjä ei ole kelpoinen joihinkin tehtäviin tai luottamustoimiin konkurssin alkamisen ja pesäluettelon vahvistamisen välisenä aikana.

Varman markkinointiviestinnän tarkoitus on edistää työeläkevakuuttamista ja markkinoida Varman palveluita. Julkaisemme lisäksi muuta sisältöä, joka voi olla merkityksellistä tai kiinnostavaa vakuutuksenottajalle tai yritystoimintaa aloittavalle. Tämä sisältö on yleisluonteista tietoa ja Varma ei vastaa sen täydellisyydestä. Emme voi vastata sisällön soveltuvuudesta kaikkiin tilanteisiin ja emme näin ollen vastaa julkaisussa olevan tiedon käytön aiheuttamista mahdollisista vahingoista. Julkaisun tietojen käyttö tapahtuu käyttäjän omalla vastuulla.