Työterveyslaitoksen (TTL:n) vetämässä kolmivuotisessa tutkimushankkeessa on muun muassa etsitty keinoja lisätä työn imua ja torjua uupumusta. Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -tutkimushanke jatkuu tämän vuoden loppuun asti. Kyselytutkimusten perusteella koronapandemian lisäämä epävarmuus, etätöiden yleistyminen ja työelämän tiukentuneet vaatimukset näkyvät nyt työntekijöiden hyvinvoinnin heikentymisenä.
TTL:n tutkimusprofessori Jari Hakanen ja erikoistutkija Janne Kaltiainen korostavat, että työhyvinvoinnissa havaitut muutokset eivät ole kuitenkaan suuria.
– Vaikuttaa siltä, että organisaatiot ovat sopeutuneet muuttuvaan työelämään ja poikkeuksellisiin aikoihin yllättävän hyvin, Hakanen huomauttaa.
Tutkimushankkeessa on selvitetty, miten työhyvinvointiin vaikuttaa se, että työntekijöiltä vaaditaan koko ajan enemmän joustavuutta, uuden oppimista ja muutosvalmiutta – siis kimmoisuutta.
– Etä- ja hybridityö tarjoavat uusia mahdollisuuksia, mutta siirtyminen teknologiavälitteiseen viestintään lisää helposti työn henkistä rasittavuutta ja murentaa työpaikan yhteisöllisyyttä. Muutokset lisäävät työuupumus- ja työkyvyttömyysriskiä, Kaltiainen kertoo.
Hankkeeseen on kuulunut yrityksille vuoden välein tehtävä kysely, Taloustutkimuksen työikäiselle väestölle kohdistama kyselytutkimus sekä työterveyshuollon asiakkaille suunnattu kysely.
– Luomme myös oman työkalun, liikennevalomallin, työuupumuksen tunnistamiseen. Se tulee olemaan työterveyshuollon ja työpaikkojen vapaasti hyödynnettävissä, Hakanen mainitsee.
Työn imua ja uupumuksen torjuntaa
Tutkimushankkeessa on kartoitettu tekijöitä, jotka edistävät organisaatioissa työn imua ja toisaalta torjuvat työuupumusta. Kumpiakin tarvitaan.
– Aivan keskeistä näyttää olevan yhteenkuuluvuuden tunne työpaikkaan ja se, että pystyy näkemään työnsä tulokset ja merkityksellisyyden. Työn palkitsevuus kumpuaa muun muassa työntekijän mahdollisuudesta hyödyntää lahjojaan ja kehittyä, Hakanen toteaa.
Kaltiainen täydentää, että monet tekijät kulminoituvat myös lähijohtamiseen. Kyse saattaa olla jopa asioista, jotka koetaan itsestään selviksi. On kuitenkin hyvä miettiä, miten ne organisaatiossa toteutuvat.
– Hyvä johtaja kuuntelee, välittää ja on oikeudenmukainen. Jokainen työntekijä voi olla luomassa toisia arvostavaa ja tukevaa ilmapiiriä. Pitkälle pääsee aika yksinkertaisilla keinoilla: huomaavaisuudella, keskustelemalla muistakin kuin työasioista sekä pyrkimällä saamaan toiset hyvälle tuulelle kasvotusten tai Teamsissa, Kaltiainen korostaa.
– Aivan keskeistä näyttää olevan yhteenkuuluvuuden tunne työpaikkaan ja se, että pystyy näkemään työnsä tulokset ja merkityksellisyyden, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen (vas.). Erikoistutkija Janne Kaltiainen muistuttaa hyvän lähijohtamisen merkityksestä.
Asiantuntijat pitävät haasteista
IBM on yksi seitsemästä tutkimukseen osallistuneesta organisaatiosta. Se on muiden tapaan saanut työhyvinvoinnistaan myös väliraportteja. IBM:n työhyvinvointipäällikkö Annika Raninen iloitsee, että työn tekemisen voimavarat ovat pysyneet yrityksessä hyvällä tasolla. Tosin työn tulosten näkemistä koettiin IBM:ssä hieman vähemmän ja oppimisvaatimuksia ja epävarmuutta hieman enemmän kuin vertailuryhmässä.
– Epävarmuuden kokemus liittynee paitsi korona-aikaan myös päivitettyyn kasvustrategiaamme ja siihen liittyviin organisaatiomuutoksiin, Raninen arvioi.
Työn imua IBM:llä edistävät erityisesti työn kehittävyys, haasteiden lisääminen sekä työn tulokset. Työuupumuksen torjunnan kolmen kärjen muodostavat työn tulokset, samastuminen organisaatioon ja oikeudenmukaisuus.
– Asiantuntijamme nauttivat haasteista ja uuden oppimisesta. Se ja mahtavat työkaverit selittävät pitkiä työsuhteita ja työntekijöiden sitoutumista yritykseen. Globaali yrityksemme on edelläkävijä myös työntekijöiden tärkeiden arvojen eli monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä.
Yhteisöllisyyttä etätyön keskelle
Ranisen mielestä tuore tutkimus tarjoaa tärkeän tietolähteen, joka auttaa työhyvinvoinnin kehittämisessä, aivan kuten yhtiön omat tutkimukset.
– Olemme jo käynnistäneet henkilöstön kanssa työpajoja, joissa etsimme keinoja lisätä esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Monet työntekijämme työskentelevät etänä kansainvälisissä tiimeissä, ja heidän työaikansakin rytmittyy muiden maiden aikavyöhykkeiden mukaan.
Raninen odottaa innolla myös työuupumuksen havaitsemiseen tarkoitettua uutta työkalua.
– Etätöissä työuupumuksen merkkejä on vaikeampi havaita kuin läsnätyössä.
IBM:läiset tekevät mielellään etätöitä. Tutkimuksen mukaan valtaosa heistä haluaisi tehdä sitä ainakin kolme neljäsosaa työajastaan.
– Ideaalia voisi olla, että läsnätöissä keskityttäisiin tehtäviin, jotka vaativat läheistä yhteistyötä muiden kanssa ja jotka samalla luovat yhteisöllisyyttä, Raninen visioi.
Varma mukana tutkimuksessa
Varma kuuluu tutkimusprojektin yhteistyökumppaneihin ja osarahoittajiin. IBM on Varman asiakas.
– Hankkeeseen osallistuu myös muita asiakasorganisaatioitamme. Projekti tuottaa tärkeää tietoa työhyvinvoinnista ja työkyvystä, mikä tukee myös työkyvyttömyysriskien hallintaa, Varman tutkimuspäällikkö Auli Airila pohtii.
Annika Raninen seuraa mielenkiinnolla myös IBM:n työpajojen ideointia.
– Saattaa olla, että omissa työpajoissamme löytyy nyt uusia ideoita vaikkapa esihenkilötyön kehittämiseen. Otamme siinä tapauksessa yhteyttä Varmaan ja selvitämme, miten he voivat tukea meitä, Raninen kertoo.