Palvelutoimintojen kehittämistä Fujitsulla johtavalla Kristel Lillepalulla on kolmessa tiimissä yhteensä yli 20 työntekijää. Niinpä hänen aikansa ei aina riitä niin tiiviiseen kanssakäymiseen, kuin mitä hän toivoisi. Siksi jokaisessa tiimissä on vähintään yksi henkilö, joka toimii uuden työntekijän mentorina.
Osa uusista nuorista työntekijöistä osallistuu Fujitsun uraohjelmiin. Esimerkiksi Graduate-ohjelma auttaa nuoria työntekijöitä kokeilemaan erilaisia tehtäviä ja löytämään omia urapolkujaan.
– Toisaalta on myös tärkeää, että nuoret osaavat rauhoittua ja luoda vahvaa pohjaa osaamiselleen, ennen kuin he kiirehtivät seuraavaan tehtävään. Olen huomannut, että nuorilla on aika kova vauhti ja se voi tuoda ylimääräistä stressiä, Lillepalu kertoo.
Hän haluaisi auttaa nuoria pysähtymään ja huomaamaan pienet onnistumiset, joita osuu joka päivälle. Hänen mukaansa nuori voi tarvita myös käytännön vinkkejä oman hyvinvoinnin ylläpitoon niin työssä kuin työpäivän jälkeenkin.
– Joskus paras apu voi tulla siitä, että nuoret pääsevät sparrailemaan tosiaan, Lillepalu toteaa.
Sparraaminen sisältyi ohjelmaan viime syksyn valmennuksessa, jonka Työterveyslaitos (TTL) järjesti joukolle nuoria Fujitsun työntekijöitä. Samaan aikaan Lillepalu osallistui toiseen valmennukseen muiden esihenkilöiden kanssa.
– Esihenkilöiden valmennus tarjosi hyvän mahdollisuuden keskittyä juuri nuoriin työntekijöihin, heidän odotuksiinsa ja haasteisiinsa. Pohdimme, mitä vahvuuksia meillä on tukea nuoria ja missä asioissa meidän pitää kehittyä. On tärkeää, että esihenkilö on aidosti kiinnostunut siitä, miten nuoren työntekijän ura etenee perehtymisprosessista alkaen.
– Omasta kokemuksestani voin sanoa, että ainakin esihenkilöiden verkkovalmennus toimi oikein hyvin. Olemme tottuneet etätyöskentelyyn, ja ryhmä oli riittävän pieni, kertoo kolmea tiimiä Fujitsulla vetävä Kristel Lillepalu.
Onnistumisia, palautetta ja tukea
Fujitsulla toteutetut valmennukset ovat osa Onnistuneesti työuralle -hanketta. TTL käynnisti hankkeen vuoden 2020 lopulla tavoitteenaan kehittää uudenlainen verkkovalmennus tukemaan nuorten työntekijöiden ammatillista kehittymistä ja hyvinvointia. Valmennusta on testattu Fujitsun lisäksi kymmenellä muulla työpaikalla.
Hankkeen alussa tutkijat selvittivät nuorilta työntekijöiltä, millaista tukea nämä kaipaavat työelämässä.
– Huomasimme, että nuoret pitivät erityisen tärkeinä onnistumisen kokemuksia, palautetta sekä tukea jyrkkään oppimiskäyrään, summaa TTL:n erikoistutkija Mikko Nykänen.
Hän huomauttaa, että samoja toiveita on luonnollisesti kaikilla työntekijöillä erityisesti uuden työn alussa. Nuorten toiveet ja tarpeet vaativat tietysti erityistä huomiota, koska heidän yleinen kokemuksensa työelämästä on vielä niukkaa.
Nuorten ja heidän esihenkilöidensä valmennusten tulokset arvioidaan hankkeen päätyttyä. – Tutkimme erityisesti sitä, miten osallistujat arvioivat pystyvyyden tunnetta, työn merkityksellisyyttä sekä stressin hallintaa, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mikko Nykänen selostaa.
Valmennusta myös esihenkilöille
– Yritämme valmennuksessa ohjata nuoria tunnistamaan vahvuuksiaan ja huomaamaan oivalluksiaan ja onnistumisiaan. Jokainen voi luoda itselleen rutiinin, joka auttaa kiinnittämään näihin asioihin huomiota, Nykänen sanoo.
Hän pitää tärkeänä myös sitä, että nuori oppii etsimään aktiivisesti ratkaisuja haastaviin tilanteisiin, joita tulee vastaan omassa työssä.
– Valmennuksessa nuoret voivat jakaa keskenään ratkaisukeinoja sekä vinkkejä hyvinvoinnista huolehtimiseen. He eivät tee välttämättä kaikki samaa työtä, mutta usein samankaltaista ja samassa yrityksessä.
Vaikka valmennus kannustaa nuoria oma-aloitteisiksi, Nykänen muistuttaa esihenkilön merkityksestä muun muassa palautteen antajana ja tukena haastavissa tilanteissa. Siksi TTL:n tutkijat kehittivät valmennuksen myös nuorten työntekijöiden esihenkilöille.
Vaikutukset selville seurannan avulla
Valmennuksen tulokset selviävät hankkeen päätteeksi keväällä 2023. Tutkijat seuraavat vaikutuksia kyselyin, joista ensimmäinen tehdään ennen valmennusta, toinen heti sen jälkeen ja kolmas seitsemän kuukauden kuluttua.
– Tutkimme erityisesti sitä, miten osallistujat arvioivat pystyvyyden tunnetta, työn merkityksellisyyttä sekä stressin hallintaa, Nykänen kertoo.
Nykänen luokittelee hankkeen voimavarakeskeiseksi ryhmävalmennukseksi. Se tarkoittaa, että osallistujat ohjataan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan.
– Voimavarakeskeisistä valmennuksista on tehty kansainvälistä ja suomalaistakin tutkimusta, mutta verkon välityksellä tehdystä valmennuksesta ei ole juurikaan tutkimustietoa. Siksi tutkijat ovatkin jakaneet kunkin työpaikan osallistujat kahteen ryhmään, joista yksi osallistuu verkkovalmennukseen ja toinen saa käyttöönsä itseopiskelumateriaalia.
– Omasta kokemuksestani voin sanoa, että ainakin esihenkilöiden verkkovalmennus toimi oikein hyvin. Olemme tottuneet etätyöskentelyyn, ja ryhmä oli riittävän pieni, alle kymmenen henkilöä, kertoo Fujitsun Lillepalu.
Työpaikat mukana Onnistuneesti työuralle -hankkeessa
Työterveyslaitos kehittää ja tarjoaa hyvinvointia tukevaa verkkovalmennusta nuorille työntekijöille sekä näiden esihenkilöille. Valmennusta testaavat muun muassa Helsingin ja Espoon kaupungit, Tokmanni, Med Group, Broman Group, S-ryhmä, S-pankki, AFRY, Suomalainen Kirjakauppa, Fujitsu Finland ja SOL.
Tähän mennessä valmennukseen on osallistunut tai osallistumassa yhteensä noin 260 alle 30-vuotiasta työntekijää sekä noin 100 esihenkilöä.
TTL etsii hankeverkostoon myös uusia työpaikkoja.
Myös Varma on mukana hankkeen yhteistyöverkostossa ja levittää hankkeesta kertynyttä tutkittua tietoa nuorten työkyvystä ja sen edistämisestä asiakasyrityksilleen.