Ravintolapalveluita tarjoavan Restel Oy:n työhyvinvointipäällikkö Emilia Haapaniemi seuraa henkilöstön työkykyä tutuilla työkaluilla. Käytössä ovat henkilöstötyytyväisyyskyselyt, hyvinvointi- ja terveyskyselyt sekä tietenkin tilastot sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä. Kuten palvelualalla yleisesti, myös Restelin tilastoissa tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yhä kärkijoukossa.
– Erityisesti nuorilla mielenterveyshaasteet ovat kuitenkin jatkuvasti lisääntyneet. Näistä häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot hätyyttelevät jo kovasti ykköspaikkaa poissaolosyissä, Haapaniemi sanoo.
Se, että tilastot noudattavat työelämän ja palvelualan yleistä linjaa, ei tarkoita Haapaniemen mielestä sitä, että mitään ei olisi tehtävissä. Päinvastoin kuormituksen kevennystä haetaan yhä määrätietoisemmin jokaisessa Restelin ravintolaketjussa.
– Esimerkiksi Burger Kingissä yksi haaste on se, että esihenkilöt ovat tosi nuoria. He ovat usein ensimmäisessä esihenkilötehtävässään. Olemme panostaneet erityisesti heidän valmentamiseensa, Haapaniemi kertoo.
Hän nostaa tärkeäksi yksityiskohdaksi puheeksi ottamisen taidon. Sillä tavalla esimiehet voisivat pureutua myös nuorten mielenterveyshaasteisiin yhä varhaisemmassa vaiheessa ja ohjata heitä työterveyshuollon tai sairauskassan kanssa avun lähteille.
– Burger Kingin kingijengillä on toisaalta myös suuri voimavara, työyhteisö. Sillä on valtava merkitys nuorille työntekijöille. Kaikenlaiset tiimiyttävät toimenpiteet, kuten virkistyspäivät, on koettu tärkeinä työyhteisölle.
– Esimerkiksi Burger Kingissä esihenkilöt ovat tosi nuoria. Olemme panostaneet erityisesti heidän valmentamiseensa, toteaa Restelin työhyvinvointipäällikkö Emilia Haapaniemi.
Älypaidoilla tietoa kuormituksesta
Kun työ rasittaa esimerkiksi rannetta tai olkapäätä – kuten usein on asian laita esimerkiksi Rax Pizzabuffet -ravintoloissa – työntekijöiden virkistyspäivä tuskin keventää kuormitusta.
Restelin ja Varman asiantuntijat etsivät tepsiviä keinoja. He pyysivät mukaan suomalaisen Myontec Oy:n, joka kehittää ja valmistaa lihasten suorituskykyä, kehon liikkeitä sekä sykettä mittaavia laitteita.
Viime vuoden lopulla Raxin parista sadasta työntekijästä valittiin kuusi koehenkilöä. He pukivat päälleen Myontecin älypaidat ja jatkoivat töitään Myontecin asiantuntijoiden kuvatessa heitä. Ergonominen kartoitus viimeisteltiin haastatteluilla.
– Saimme tietää, että keskimääräinen lihaskuormitus työssä oli maltillista, mutta suositukset ylittävää staattista lihastyötä esiintyi kaikissa käsien lihaksissa. Vaikka yksittäiset työvaiheet ovat lyhyitä ja työ vaihtelevaa, lihakset eivät pääse rentoutumaan riittävästi työvaiheiden välillä, kertoo Raxin HR-päällikkö Heidi Koriseva-Uotila.
Hän korostaa, että pitkittyessään staattinen lihastyö altistaa lihasten ja tukikudosten rasitusvammoille.
Ohjeet hyvään työergonomiaan
Kun eri työtehtävien kuormitus oli selvillä, työfysioterapeutti laati ohjeet lyhyisiin lihaksia rentouttaviin vastaliikkeisiin sekä palauttaviin jumppaliikkeisiin, joita työntekijät voivat tehdä työpäivän aikana. Lisäksi hän laati kuvallisen ohjeen muun muassa siitä, missä asennossa pitsapohjan valmistaminen on mahdollisimman ergonomista.
– Otimme aktiivisempaan käyttöön myös jo olemassa olevia ohjeita, kuten hyllykartan, jotta painavia juusto- tai vesimelonilaatikoita ei tulisi nostettua ylähyllyille tai aseteltua liian alas, Koriseva-Uotila kertoo.
– Sovimme myös yhteistyökumppaneiden kanssa, että kuormat eivät tulisi enää pahimman kiireen keskelle. Kiire huonontaa työasentoja kuormaa purettaessa sekä vähentää mahdollisuuksia antaa lihaksille lepotaukoja.
Raxin HR-päällikkö Heidi Koriseva-Uotila odottaa nyt, miten työergonomian uudet ohjeistukset ja muut parannukset alkavat näkyä ravintolatyöntekijöiden voinnissa.
Vinkkejä kuormituksen hallintaan
Raxin ohjeet tulivat käyttöön viime keväänä. Koriseva-Uotila odottaa nyt, miten parannukset alkavat näkyä työntekijöiden voinnissa. Hän pitää tärkeänä, että selkeät ohjeistukset ovat hyvin näkyvillä muistuttamassa hyvästä työergonomiasta.
Käytännönläheisiä ja havainnollisia ohjeistuksia kannattaa myös Varma, joka on hiljattain julkaissut Ratkaisuja työhön -tietokortin palvelualalle. Tietokorttiin on koottu keskeiset löydökset Palveluala ja työkyky -raportista. Varman raportissa esitellään palvelualan työn kuormitus- ja voimavaratekijöitä sekä työkyvyn tilaa. Se tarjoaa myös keinoja työn kuormituksen hallintaan.
– Valtaosa palvelualan työntekijöistä on tyytyväisiä työhönsä ja myös arvioi työkykynsä hyväksi. Palvelualalla eniten alkavia työkyvyttömyyseläkkeitä on hotelli- ja ravintola-alan suurissa yrityksissä, kertoo raportin koonnut Varman tutkimuspäällikkö Auli Airila.
Raportin mukaan palvelu- ja kassatyöntekijöillä tuki- ja liikuntaelinten sairaus on työkyvyttömyyseläkkeen ensisijainen syy 43 prosentissa tapauksista. Nuorten eli 26–35-vuotiaiden yleisin työkyvyttömyyden syy on mielenterveys (60 prosentissa tapauksista).
Varman tutkimuspäällikkö Auli Airila muistuttaa, että hyvät työn voimavarat, kuten mukava työyhteisö ja hyvä esihenkilötyö, edistävät työkykyä.
Huomio työn voimavaroihin
Airila pitää tärkeänä, että erilaisten työympäristöjen riskitekijät ja kuormitus tunnistetaan ja niihin pyritään vaikuttamaan. On kuitenkin tärkeää samanaikaisesti tunnistaa ja kehittää työn voimavaroja.
– Jokaisessa työssä on voimavaroja, joita vahvistamalla voidaan helpottaa työn vaatimusten kohtaamista. Esimerkiksi työn sisällöllinen merkityksellisyys on tärkeää monelle palvelualan työntekijälle. Tärkeitä voimavaroja ovat myös työn monipuolisuus ja haastavuus, Airila toteaa.
Airilan mukaan myös hyvä työyhteisö ja esihenkilötyö ovat keskeisiä voimavaroja. Ne kannattelevat työntekijöitä hankalissakin tilanteissa.
– Hyvät työn voimavarat edistävät työn sujumista sekä työkykyä. Siksi niihin kannattaa panostaa.