Hyvien käytänteiden jakaminen yritysten välillä on mainio keino edistää työkykyjohtamista, jolla varmistetaan henkilöstön työkyky ja hallitaan työkyvyttömyysriskejä.
Tämä on lähtökohta Varman kehittämässä toimintamallissa, pyöreän pöydän keskusteluissa. Keskusteluiden osallistujat tulevat monen kokoisista yrityksistä eri toimialoilta.
– Tapaamisissa asiakkaille tarjoutuu mahdollisuus keskustella ja saada ideoita toisista yrityksistä oman toimintansa ja käytänteidensä kehittämiseen, Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Jaana Ahervuo tiivistää.
Varman kehityspäällikkö Johanna Kemppinen kertoo, että keskustelut ovat lisänneet myös työeläkeyhtiön ymmärrystä asiakkaidensa tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.
– Se auttaa meitä kehittämään omia palvelujamme, jotta voimme palvella asiakkaitamme entistä paremmin hyödyntämällä dataa ja digitaalisia kanavia työkykyyn liittyvissä asioissa, Kemppinen sanoo.
– Kun työkyvyttömyysriskejä seurataan datan kautta, voidaan tehdä vaikuttavia ja oikea-aikaisia toimenpiteitä työkyvyn ylläpitämiseksi ja ennen kaikkea työkyvyttömyysriskin ennaltaehkäisemiseksi, korostavat Varman kehityspäälliköt Johanna Kemppinen (vas.) ja Jaana Ahervuo.
Aktiivista keskustelua työkyvyn kehittämisestä
Varman uutta toimintamallia kokeiltiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2020. Sen jälkeen malli on hioutunut palautteen sekä kokemusten pohjalta. Tähän mennessä on järjestetty useita pyöreän pöydän keskusteluja, ja syksyllä on tulossa vielä lisää.
– Mukana on ollut kymmeniä osallistujia eri toimialojen yrityksistä. Joukossa on niin suuria kuin pieniä ja keskisuuriakin yrityksiä, Ahervuo kertoo.
Pyöreän pöydän keskustelujen jälkeen on järjestetty asiakkaiden tarpeista työpajoja, joissa on pureuduttu syvemmälle edellisissä tapaamisissa esille nousseisiin teemoihin.
– Osallistujia yhdistävä tekijä on halu kehittää aidosti työkykyjohtamista ja erityisesti työkyvyn tiedolla johtamista työkyvyttömyysriskin vähentämiseksi. Pyöreän pöydän keskustelut eivät ole info- tai kuuntelutilaisuuksia.
– Odotamme, että osallistujat ovat aktiivisesti mukana, kertovat omia huomioitaan ja nostavat esille havaitsemiaan ongelmia. Luottamuksellisen ilmapiirin varmistamiseksi olemme pitäneet ryhmäkoot pieninä., Ahervuo sanoo.
– Olemme myös halunneet ryhmiin edustajia eri aloilta, sillä hyvät käytänteet siirtyvät usein parhaimmin toimialarajojen yli, Kemppinen lisää.
Tiedolla johtamisessa paljon potentiaalia
Keskeinen teema pyöreän pöydän keskusteluissa on tiedon hyödyntäminen työkykyjohtamisessa ja työkyvyttömyysriskin hallinnassa.
– Suurilla yrityksillä on paljon asiaan liittyvää dataa ja prosessit sen keräämiseen, mutta myös pienemmät yritykset voivat koota ja hyödyntää tietoa entistä järjestelmällisemmin, Ahervuo muistuttaa.
Yrityksissä kertyy monenlaista dataa, joka kertoo henkilöstön työkyvyn tasosta. Esimerkiksi sairauspoissaolot sekä työterveyshuollon käyntien määrät ja diagnoosit ovat tärkeää tietoa, jota löytyy lähes kaikista yrityksistä. Sitä hyödynnetään jo melko hyvin.
– Työkyvyttömyysriskin vähentämiseksi on entistä tärkeämpää kerätä ja määrittää dataa, joka kertoo ennakoivasti mahdollisista riskeistä. Tätä dataa yrityksille kertyy esimerkiksi työajan seurannasta tai henkilöstötutkimuksista. Ennakoivan datan hyödyntämisessä on vielä merkittävästi kehitettävää monissa yrityksissä, toteaa Ahervuo.
– Myös työeläkeyhtiöille kertyy dataa esimerkiksi kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkehakemuksista. Tätä tietoa haluamme entistä enemmän hyötykäyttöön asiakkaille, Kemppinen mainitsee.
Kaiken kokoisissa yrityksissä on vielä paljon potentiaalia parantaa tiedolla johtamista työkyvyttömyysriskien hallinnassa. Myönteistä on, että yhä useammalla työpaikalla on huomattu tämän asian merkitys ja linkitys liiketoiminnan menestykseen.
– Kun työkyvyttömyysriskejä seurataan datan kautta, voidaan tehdä vaikuttavia ja oikea-aikaisia toimenpiteitä työkyvyn ylläpitämiseksi ja ennen kaikkea työkyvyttömyysriskin ennaltaehkäisemiseksi. Toimenpiteitä tehdään dataan pohjautuen, ei mututuntumalla. Hyöty kohdistuu niin yksilöön kuin yritykseenkin, Ahervuo ja Kemppinen kiteyttävät.
Kuopiolainen Ravintolamestarit on viime vuosina panostanut työkykyasioihin muun muassa kouluttamalla esihenkilöitä.
Hyviä ideoita muilta yrityksiltä
Korona-aika korosti työkykyjohtamisen merkitystä kuopiolaisessa Ravintolamestarit Oy:ssä, jonka toimitusjohtaja Eeva Mertanen oli yksi pyöreän pöydän keskusteluihin ja työpajaan osallistuneista. Hänestä oli antoisaa kuulla eri aloilta tulevien yritysten käytänteistä, sillä niistä sai hyviä ideoita oman työkykyjohtamisen kehittämiseen.
– Olemme panostaneet viime vuosina paljon työkykyasioiden kehittämiseen esimerkiksi kouluttamalla esimiehiä. Keskustelujen suurin anti oli huomio, että panostuksista huolimatta meillä on vielä paljon tekemistä, Mertanen sanoo.
Yksi samassa ryhmässä mukana olleista yrityksestä oli antanut henkilökunnalleen älysormukset unen laadun ja päivittäisten aktiviteettien mittaamiseen. Mertasella heräsi ajatus, voisiko hänenkin yrityksensä keksiä keinon kiittää työtekijöitään hyvästä työstä tavalla, joka samalla edistää työkykyä.
– Olemme ymmärtäneet jo kauan aikaa sitten, että henkilöstö on tärkein voimavaramme. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on siksi koko liiketoiminnan ytimessä. Pyöreän pöydän keskustelut antoivat lisää kierroksia työhyvinvoinnin edistämiseen.