Jokaisen ihmisen työpanos on arvokas yhteiskunnalle. Laki velvoittaa yrityksiä toimimaan yhdenvertaisesti, mutta monimuotoisuus on myös yritysten oma etu: eri taustoista tulevat ihmiset lisäävät muun muassa hyvinvointia, kehittymistä, innovointia ja tuloksellisuutta työpaikoilla.
Työelämä ei kehity yhdenvertaisempaan suuntaan itsestään vaan tähän tarvitaan tekoja. Siksi Varmassa on luotu käytäntöjä, jotka tukevat monimuotoisuutta eri näkökulmista. Yksi vähemmistöryhmä ovat vammaiset henkilöt. Varma haluaa näyttäytyä heille kiinnostavana työpaikkana.
Hyvin suunniteltu hakuprosessi lievitti jännitystä
Asiakasviestinnän suunnittelija Terhi Hagmanin mukaan Varma on onnistunut rakentamaan vammaisten henkilöiden kannalta onnistuneen rekrytointiprosessin. Hagmanilla on itsellään vamma, joka ei vaikuta työn tekoon.
– Varman rekryprosessi oli 10+. Oli iso juttu, että Varma kertoi hakuilmoituksessa palkkaavansa mielellään henkilöitä eri taustoilla ja mainitsi vammaiset henkilöt. Hakulomakkeella sai kertoa erityistarpeista, mikä helpotti haastattelukokemusta valtavasti. En ole törmännyt muualla samaan, Hagman kertoo.
Terhin esihenkilö Johanna Sippola kokee myös, että ennakkotieto oli hyväksi molemmin puolin.
– Kumpikin tiesi lähtökohdan ennen haastattelua. Terhi tuli aivan erilaisella fiiliksellä haastatteluun eikä joutunut jännittämään turhaan. Hänen erinomainen asenteensa näkyi heti, Sippola sanoo.
Huomio osaamiseen ja työtehtäviin
Vammainen henkilö haluaa tulla kohdatuksi työyhteisössä kuten kuka tahansa muukin: omana itsenään. Tämä tarkoittaa keskittymistä henkilön osaamiseen ja työtehtäviin eikä hänen vammaansa.
Varma kouluttaa henkilöstöään tässä asiassa. Tiedon saamisen merkitystä ei voi ohittaa – asioita on tehtävä näkyviksi, jos niihin halutaan vaikuttaa. Työnantaja voi kannustaa ja tukea keskusteluun.
– Olen ollut todella yllättynyt siitä, miten hyvin ja luontevasti minuun on suhtauduttu Varmassa. On tärkeää, että minut nähdään ihmisenä, joka on muutakin kuin vamma, Hagman sanoo.
Markkinoinnin tiimissä Hagman otettiin vastaan avosylin – kuten kuka tahansa uusi työkaveri. Tiimin tuella ja ilmapiirillä on Hagmanille valtava merkitys. Hagman pääsi mukaan jokaisen tiimiläisen työtehtäviin, ja sai ensimmäisen oman projektinsa heti kesätyön alussa.
– Terhi hoiti projektinsa täysin suvereenisti. Hän tarttuu rohkeasti asiaan kuin asiaan ja tarjoaa apuaan muille. Terhillä on äärimmäisen vahva halu näyttää, mihin hän pystyy. Hän on erittäin fiksu ja lahjakas nainen, joka ei ole välttämättä saanut niitä mahdollisuuksia, joita hänen osaamisellaan ja koulutuksellaan tulisi saada, Sippola kuvailee.
Apua saa tarjota – mutta ei tyrkyttää
Vammainen henkilö voi vammansa laadusta riippuen tarvita työpaikalla erityisjärjestelyjä. Tarpeet vaihtelevat, joten oletusten sijaan kannattaa kysyä – henkilö itse tietää parhaiten, missä tarvitsee apua ja millaiset ratkaisut toimivat.
– Varmassa halutaan kehittää työympäristöä kaikille sopivaksi. Tämä tuntuu äärimmäisen mukavalta eikä ole itsestäänselvyys, Hagman sanoo. – Oma vammani ei edellytä järjestelyjä, mutta voin tarvita pientä apua esimerkiksi ruokatarjottimen kanssa. Minua on autettu aina tarvittaessa, mutta apua ei ole tyrkytetty. Avusta ei kannata tehdä numeroa – tarpeellisen ja liiallisen avun välillä on hiuksenhieno raja.
Etätyö ja Teams-aika on avannut vammaisille henkilöille uusia mahdollisuuksia. Hagmanille se mahdollisti työskentelyn kotipaikkakunnalla Tampereella.
– Töitä hakiessa keskityin pääasiassa oman kotikuntani paikkoihin. Etätyö mahdollistaa työskentelyni Varmassa, ja esitin siitä toiveen jo hakuvaiheessa. Tähän suhtauduttiin heti positiivisesti, Hagman sanoo.
– Etätyöt onnistuvat Terhiltä briljantisti, mutta koko tiimi on myös tavannut kasvotusten pari kertaa. Kun Terhi tulee toimistolle, katsomme puitteet niin, että hänen on helppo olla mukana, Sippola lisää.
Uudessa tilanteessa ei pidä olettaa
Terhi Hagman ei ole Varman ainoa työntekijä, jolla on erityistarpeita. Varman lakimies Jessica Aldegon sai kesällä työkaverikseen Selinä Neran, joka liikkuu sähköpyörätuolilla.
– Aluksi meitä jännitti puolin ja toisin: tiimiä se, osaammeko huomioida kaiken riittävästi, ja Selinää ensimmäinen kesätyöpaikka. Mutta kaikki meni hyvin ja Selinä oli alusta saakka osa porukkaa, Aldegon sanoo.
Sähköpyörätuolilla liikkuminen onnistui Salmisaaren moderneissa tiloissa ilman erityisiä järjestelyjä. Toimistossa tehtiin keväällä esteettömyyskartoitus, ja sen perusteella joitakin kulkua helpottavia järjestelyjä. Neralta saatiin vielä arvokasta palautetta pienistä keinoista arjen helpottamiseksi.
Neralla oli töissä mukanaan avustaja. – Tämä edellytti tiimiltä hieman totuttelua. Avustajan tehtävänä on avustaa, eikä häneen tarvitse kiinnittää huomiota, vaan voimme keskittyä Selinään ja työtehtäviin.
Aldegon muistuttaa, että uudessa tilanteessa ei pidä olettaa, miten toimitaan. – On parempi luoda avoin ilmapiiri, jossa voi kysyä ja antaa palautetta. Jo etukäteen voi miettiä, mitä olisi hyvä ottaa selvää. Opimme yhdessä myös matkan varrella. Selinä suoriutui tehtävistään erinomaisesti ja oli ilo työskennellä hänen kanssaan.
Rohkeus kokeilla muuttaa työelämää
Terhi Hagmanin työsuhdetta Varmassa on jatkettu vuoden loppuun saakka. Hagman on iloinen siitä, että saa jatkaa mieleisissään tehtävissä. Myös Hagmanin esihenkilö ja tiimi iloitsevat jatkosta.
– Terhi on äärimmäisen asiantunteva ammattilainen isolla A:lla, ja huikea lisä tiimiin, sanoo Sippola. – Jokainen tiimistämme on varmasti halukas suosittelemaan häntä ja tekemään työtä ymmärryksen lisäämiseksi työelämässä. Toivon, että ihmiset hieman avaisivat silmiään.
Monet vammaiset henkilöt kykenevät täysipainoiseen työskentelyyn, ja heillä on yrityksille paljon annettavaa. Näitä ammattilaisia yritysten on uskallettava palkata – muuten työelämä ei kehity.
Varmassa uskotaan, että markkinoilla menestyvät ne organisaatiot, joissa jokainen ihminen nähdään voimavarana. Moni hakee Varmaan juuri tämän ajattelutavan vuoksi. Kun työympäristö ja -tehtävät ovat kohdallaan ja työyhteisöstä saa tukea, työelämä toimii jokaiselle.