Työelämä on isossa muutoksessa. Siksi työpaikoilla on jatkuvasti uudistettava osaamista ja toimintatapoja.
Asian edistämiseksi Suomessa on käynnistetty hallitusohjelmaan kuuluva kansallinen työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma TYÖ2030. Sen ohjelmajohtaja Sanna Kulmala kertoo, että ohjelmassa kehitetään uudenlaisia toimintatapoja yhteistyössä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa. Samalla kannustetaan rohkeasti kokeiluihin.
– Ohjelmassa luodaan puitteita ja mahdollisuuksia työelämän uudistumiselle. Oleellista on vahvistaa yhteistä vuoropuhelua sekä jatkuvaan oppimiseen ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria.
Kulmalan mukaan valtakunnallinen ohjelma mahdollistaa hyvien käytäntöjen levittämisen laajasti erilaisiin organisaatioihin yli toimialarajojen.
– Työpaikkojen ei tarvitse yrittää keksiä ratkaisuja yksin, vaan kokeiluja tehdään yhdessä ja onnistuneita käytäntöjä levitetään laajemmalle, Kulmala sanoo.
Hänen mukaansa TYÖ2030-ohjelman kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa suomalainen työelämä maailman parhaaksi ja Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämän uudistusten kehittäjäksi.
– Työpaikkojen ei tarvitse yrittää keksiä ratkaisuja yksin, vaan kokeiluja tehdään yhdessä ja onnistuneita käytäntöjä levitetään laajemmalle, kuvailee ohjelmajohtaja Sanna Kulmala TYÖ2030:n toimintatapaa.
Vakuutusala syventää vuoropuhelua
TYÖ2030-ohjelma perustuu laajaan yhteistyöhön. Siinä on mukana lähes 20 toimijaa muun muassa valtionhallinnosta, tutkimuslaitoksista ja työmarkkinajärjestöistä.
Yksi ohjelman tasoista on eri toimialoilla toteutettavat hankkeet. Vakuutusalalla painopiste on työn tulevaisuutta koskevan vuoropuhelun syventämisessä.
Hankkeessa pyritään ennakoimaan sitä, millaisiksi työskentelytavat vakuutusalalla muuttuvat ja mitä muutokset tarkoittavat esimerkiksi itsensä johtamisen, oman työn järjestelyjen, uuden oppimisen ja urakehityksen kannalta.
Tämän tiimoilta työnantajajärjestö Palta ja työntekijöitä edustava Pro pyysivät Varmaa järjestämään yritystason pilottihankkeen.
– Ilahduimme kovasti Pron ja Paltan yhteydenotosta. Hienoa, että Varma nähtiin sopivaksi esimerkkiyritykseksi pilottiin. Arvelen, että kehittämiselle ja uusille kokeiluille avoin työkulttuurimme olivat osasyynä valinnalle, kommentoi Varman HR- ja viestintäjohtaja Katri Viippola.
– Pilotti oli kokemuksena rento ja keskusteleva. Jatkamme palautekokonaisuuden kehittämistä omin voimin jo tänä syksynä, Viippola lisää.
– Pilotti oli kokemuksena rento ja keskusteleva. Jatkamme palautekokonaisuuden kehittämistä omin voimin jo tänä syksynä, kertoo Varman HR- ja viestintäjohtaja Katri Viippola.
Varmassa kehitettiin palautekulttuuria
Työelämän kehittämisen teemaksi valittiin palautekulttuurin kehittäminen, jonka tiimoilta järjestettiin kaikille varmalaisille avoin työpaja.
– Rakentavan palautteen antaminen on ensiarvoisen tärkeää kaikissa työyhteisöissä. Asian merkitys on noussut esille myös Varman henkilöstötutkimuksissa, Varman henkilöstöyhdistyksen puheenjohtaja Hanna Laitinen kertoo.
Hänen mukaansa palautteen antaminen ja sen vastaanottaminen ovat entistäkin tärkeämpiä, kun Varmassa on siirrytty ketteriä työtapoja hyödyntäviin tiimeihin. Niissä asiantuntijat työskentelevät itseohjautuvasti yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
– Tavoitteemme oli tuottaa uusia ideoita ja näkökulmia Varman palautekulttuurin kehittämiseksi niin, että palautetta annettaisiin mahdollisimman paljon ja matalalla kynnyksellä.
Työpajan vetämisestä vastasi organisaatioiden muutoshankkeita tukeva palveluyritys Gofore, joka on ollut mukana kehittämässä TYÖ2030-ohjelman vuoropuheluun perustuvaa toimintamallia.
– Tulevaisuusvuoropuhelun nimellä kulkevassa toimintamallissa jokainen pääsee osallistumaan ja kertomaan ideoistaan omasta näkökulmastaan, Goforen palvelumuotoilijat Maiju Kinnunen ja Minna Puisto kuvailevat.
Varman henkilöstöyhdistyksen puheenjohtaja Hanna Laitinen toteaa palautteen antamisen ja sen vastaanottamisen merkityksen kasvaneen entisestään, kun Varmassa on siirrytty ketteriä työtapoja hyödyntäviin tiimeihin.
Työpaja tuotti uusia ideoita
Varman työpajan osallistujien mielipiteitä palautteen antamisesta kartoitettiin digitaalisella työkalulla. Tilaisuuden tärkeintä antia olivat kuitenkin ryhmissä käytävät keskustelut.
– Työpaja antoi teemaan uusia ideoita ja näkökulmia. Tästä on hyvä jatkaa palautteen ja vuoropuhelun kehittämisessä, Hanna Laitinen ja Katri Viippola vahvistavat yhdestä suusta.
Varmassa jatketaan palautekulttuurin kehitystyötä. Syksyllä henkilöstöä herätellään keskustelemaan tiimeissä palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta muun muassa työyhteisöteatterin ja valmennusten keinoin.
– Työyhteisöteatterilla lähestytään aihetta huumorin keinoin, mutta tavoitteena on saada aikaan muutosta, jolla palautteen antaminen lisääntyy ja tämä näkyy entistä vahvemmin työyhteisön arjessa. Valmennusten avulla haastetaan varmalaisia kokeilemaan palautteen antamista turvallisessa ympäristössä ja pohtimaan omaa tapaa antaa palautetta, Viippola sanoo.