Ajoissa tukea nuorille työntekijöille – apuna voimavarakeskeinen valmennus

Työelämän tutkijat puhuvat mielellään pystyvyyden tunteesta. Se on tunne siitä, että voimme vaikuttaa oman elämämme tärkeisiin tapahtumiin. Pystyvyyden tunteella on tapana myös johtaa toimintaan. Se voi motivoida meitä esimerkiksi oppimaan uutta tai suoriutumaan töistämme entistä paremmin. Parhaimmillaan se suojaa stressiltä ja lisää työhyvinvointia.

– Tiesimme aikaisemmista tutkimuksista, että pystyvyyden tunne on keskeinen tekijä erityisesti työuran alussa. Tiesimme myös, että pystyvyyden tunteeseen voidaan vaikuttaa, ja se oli tavoitteemme, kun kehitimme ryhmävalmennuksen nuorille työntekijöille, kertoo Onnistuneesti työuralle -hanketta johtanut Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mikko Nykänen.

Työterveyslaitoksen tutkimukseen osallistui yhteensä 250 alle 30-vuotiasta työntekijää 21 työpaikalla. Osallistujat jaettiin kullakin työpaikalla satunnaisesti kahteen yhtä suureen ryhmään, joista toinen osallistui yhdeksän tunnin laajuiseen ryhmävalmennukseen ja toinen sai materiaalin itsenäiseen opiskeluun. Tutkijat seurasivat valmennuksen vaikutuksia kyselyin.

– Tutkimuksemme osoitti, että kehittämämme voimavarakeskeinen ryhmävalmennus vaikutti myönteisesti pystyvyyden tunteeseen sekä muihin stressin hallintaa tukeviin valmiuksiin.

Mikko Nykänen pitää ryhmävalmennuksen merkittävänä hyötynä sitä, että nuoret pääsivät jakamaan ajatuksiaan ohjatusti muiden nuorten työntekijöiden kanssa.

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Telma Rivinoja pääsi näkemään iloa ja oivallusta, kun valmennettavat nuoret tunnistivat omia voimavarojaan ja onnistumisiaan.

– Pidimme tavallisesti muutaman minuutin alustukset kustakin teemasta ja kannustimme osallistujia pohtimaan asioita pareittain tai pienryhmissä, Rivinoja kertoo.

Nuoret opettelivat myös suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan ja varautumaan haastaviin tilanteisiin omissa työtehtävissään.

– Asiantuntijatyötä tekevät nuoret saattoivat pohtia yksinäisyyttä ja tauottamista etätöissä, kun taas asiakaspalvelutyötä tekevät jakoivat keinoja toimia esimerkiksi aggressiivisen asiakkaan kanssa.

Ryhmävalmennus osoittautui Rivinojan mukaan hyväksi ympäristöksi harjoitella myös palautteen pyytämistä ja antamista sekä ideoiden vastaanottamista.

– On hyvä muistaa, että myönteisen palautteen antaminen ei kuulu pelkästään esihenkilöille, vaan työkaveritkin voivat antaa sitä toisilleen.

Samaan aikaan kuin nuoret työntekijät osallistuivat valmennukseen, heidän esihenkilönsä käsittelivät samoja teemoja kolmessa kaksituntisessa koulutustapaamisessa. Tavoitteena oli määrittää keinoja tukea työuransa alussa olevia työntekijöitä.

– Tärkein oppi oli ehkä se, että nuoret tarvitsevat kokemusten jakamiseen ohjattuja ja turvallisia hetkiä muulloinkin kuin valmennuksissa. Esihenkilö voi rakentaa esimerkiksi tiimipalaveriin pienen keskusteluhetken tietystä teemasta ja varmistaa, että myös kahdenkeskisiä keskusteluja käydään, Rivinoja sanoo.

Perehdytys on Rivinojan mukaan mahdollisuus, jota ei välttämättä käytetä niin hyvin kuin voitaisiin.

– Jos perehdytykseen osallistuu työpaikalta muutakin väkeä kuin lähin kollega ja esihenkilö, ihmiset tulevat tutuiksi, ja tulee tavaksi keskustella työn tekemisen tavoista muidenkin kanssa.

Kun Työterveyslaitoksen tutkijat alkoivat suunnitella ryhmävalmennusta, tarjolla oli runsaasti tutkimustietoa voimavarakeskeisestä lähestymistavasta. Uutta oli se, että valmennus toteutettiin verkossa. Siksi tutkijat tarkkailivat, syntyikö ryhmissä tunteita ryhmään kuulumisesta ja sosiaalisesta läsnäolosta. Kävi ilmi, että syntyi.

– On tärkeää, että valmentaja sanoittaa tarkasti sen, mitä on hän tekemässä ja mitä hän havaitsee ryhmässä. Käytimme myös paljon chat-keskusteluja ja reaktionappuloita. Jaoimme vastuut siten, että yksi valmentaja ohjasi keskustelua ja toinen seurasi reaktioita ja auttoi taustalla esimerkiksi teknisissä ongelmissa, Rivinoja kertoo.

Kokeneena verkkovalmentajana Rivinoja tiesi, että verkkovalmennuksessa on omat etunsa verrattuna fyysiseen kokoontumiseen.

– Eri paikkakunnilla työskentelevät pääsivät helposti samaan tapaamiseen, ja videoneuvotteluissa pystytään myös jakamaan ihmiset pienryhmiin tosi ketterästi.

Työterveyslaitos tarjoaa verkkovalmennuksissa käytetyt valmennusmateriaalit ilmaiseksi kaikille kiinnostuneille.

– Olemme laatineet myös oppaan valmentajille, jotta valmennuksia voitaisiin järjestää itsenäisesti työpaikoilla, Rivinoja kertoo.

Varman tutkimuspäällikkö Auli Airila toivoo, että valmennukset leviäisivät mahdollisimman monelle työpaikalle. Hän on seurannut valmennushanketta tiiviisti ohjausryhmän jäsenenä. Hän on levittänyt siitä tietoa niin kollegoilleen Varmassa kuin Varman asiakasorganisaatioihinkin. Varmalaisten antamien vinkkien kautta löytyi huomattava osa valmennukseen osallistuneista organisaatioista.

Airilan mukaan mielenterveyden ongelmat korostuvat nuorten työkyvyttömyyden syinä. Myös useat tutkimukset tuovat esiin huolestuttavia signaaleja nuorten työhyvinvoinnista ja työkyvyn haasteista.

– On hienoa saada työpaikoille lisää tutkitusti vaikuttaviksi osoitettuja käytännön keinoja ja työkaluja, joilla voidaan vahvistaa nuorten työhyvinvointia ja työkykyä, Airila sanoo.