Työnteon muotoja on enemmän kuin yksi. Monille tutuin tapa on tehdä työtä työsuhteessa työntekijänä. Kuitenkin nykyään yhä useammalla nuorelle myös yrittäjyys ja kevytyrittäjyys ovat luontevia keinoja työelämään siirtymiselle.
Työnteko yrittäjänä tai kevytyrittäjänä
Jos olet hakenut työtä työpaikkailmoituksen perusteella, olet lähes varmasti menossa tekemään työtä työntekijänä. Tällöin toimit työnantajan johdon valvonnan alaisena, ja työaikasi ja -tehtäväsi on määritelty työsopimuksessa. Työnantaja vastaa työntekijän palkan ilmoittamisesta tulorekisteriin ja huolehtii erilaisten työnantajamaksujen, kuten TyEL-vakuutusmaksun, maksamisesta sekä työntekijän maksuosuuden pidättämisestä palkasta.
Jos taas toimit yrittäjänä, vastaat itse yritystoiminnan kuluista ja riskeistä. Päätät itse, mitä töitä teet ja milloin teet ne. Tällöin myös eläkevakuuttaminen on omalla vastuullasi, ja sinun pitää ottaa itsellesi YEL-vakuutus ja huolehtia YEL-maksujen maksamisesta. Sama velvollisuus on myös ns. kevytyrittäjällä. Käytännössä kevytyrittäjä on työnsä laskutuspalveluyrityksen kautta laskuttava yrittäjä, jolla ei ole kirjanpitovelvollisuutta.
Lue tarkemmin YEL-velvollisuudesta
– Joskus puhutaan ”yrittäjämäisestä työstä”. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jos työssä toteutuvat työsuhteen tunnusmerkit, kyse on aina työntekijänä tehdystä työstä. Työn laskuttaminen laskutuspalveluyrityksen kautta ei automaattisesti vielä tee kenestäkään yrittäjää, sanoo Varman vakuutuspalvelupäällikkö Arja Iisakkala.
Eläkettä kertyy myös kesätöistä
Mitä hyötyä työeläkevakuutuksesta on ja mikä ihme on työeläkeote? Eläke tuntuu varmasti kaukaiselta asialta jokaiselle työuransa alussa olevalle nuorelle. Fakta on kuitenkin, että eläkettä alkaa kertyä maksetun palkan perusteella jo 17 ikävuodesta lähtien ja yrittäjänä tehdystä työstä vakuutetun YEL-työtulon perusteella 18 ikävuodesta lähtien.
– Eläkettä kertyy myös kesä- ja muista lyhytaikaisista töistä vuosi kerrallaan 1,5 % ansioista koko työhistorian ajalta. Usein ajatellaan, että eläke turvaa vain vanhuutta, mutta se on toimeentulon turvana myös silloin, jos työkyky jostain syystä heikentyy aiemmassa vaiheessa esim. sairauden seurauksena. Työstä saatu palkka ja yrittäjillä YEL-vakuutuksen työtulo vaikuttavat toki myös sosiaalietuuksiin, esim. sairauspäivärahan tai vanhempainpäivärahan, suuruuteen, kertoo Varman palvelupäällikkö Elina Juth.
Karttuneen eläkkeen määrän näkee työeläkeotteelta. Työeläkeote kertoo, mistä työsuhteista, yrittäjyydestä ja etuuksista eläkettä on kertynyt ja kuinka paljon. Työeläkeotteelle pääset viimeisimmän työsuhteesi eläkevakuuttaneen työeläkeyhtiön verkkosivujen kautta. Jos et tiedä, missä yhtiössä työ on vakuutettu, pääset työeläkeotteelle myös Työeläke.fi-sivuston kautta.
– Jos eläkekertymä ei syystä tai toisesta vielä kiinnosta, voit hyödyntää työeläkeotetta myös esim. CV:n tekemisen apuna. Jos olet ehtinyt työskentelemään monessa paikassa, näet listan kaikista eläkevakuutetuista työsuhteistasi työeläkeotteelta. Ulkomailla tehty työ ei kuitenkaan siellä näy, vinkkaa Elina.
Työsuhteen alun muistilista työntekijälle
Pohditaanpa hetki asioita, jotka nuoren työntekijän kannattaa huomioida, kun tuleva työnantaja soittaa ja kertoo iloiset uutiset valinnan osumisesta kohdalle.
– Jo ennen työsopimuksen tekemistä kannattaa selvittää monia asioita. Kannattaa olla alusta alkaen aktiivinen ja kysyä rohkeasti kaikesta, mikä mieltä askarruttavaa, opastaa varman henkilöstöpäällikkö Eeva Reponen.
Eevan muistilistalta löytyvät ainakin seuraavat työsuhteen alkuun liittyvät asiat:
- Pyydä työsopimus kirjallisena. Suullinenkin sopimus on lainmukainen, mutta perusasiat on hyvä saada talteen, vaikka sähköpostilla.
- Tarkista, onko työsuhde vakituinen (toistaiseksi voimassa oleva) vai määräaikainen. Molemmissa vaihtoehdoissa on puolensa, mutta työnantajalla pitää olla määräaikaisuudelle pitää aina jokin peruste. Määräaikaisessa sopimuksessa sekä työnantaja että työntekijä ovat sidottuja sovittuun työsuhteen kokonaiskestoon, eikä työntekijä voi esim. irtisanoutua kesken sopimusjakson, jos ei toisin ole sovittu.
- Tarkista työaika, joka voi olla säännöllinen tai vaihteleva. Työajasta on hyvä sopia kunnolla. Vaihteleva työaika voi vaihdella työnantajan tarpeen mukaan ja myös vaihtelevalle työajalle pitää olla peruste. Työntekijän kannattaa pyrkiä sopimaan jokin minimityöaika, jotta hän voi varmistaa työtuntien ja -tulojen saamisen. Toisaalta hän on myös velvollinen tämän minimituntimäärän tekemään.
- Selvitä, onko työssä käytössä liukuva työaika tai tuleeko työssä tarve ylityöhön. Liukuvalla työajalla tarkoitetaan liikkumavaraa työpäivän aloituksen ja lopetuksen ajankohdassa. Ylityö puolestaan on normaalin työajan päälle tulevaa työaikaa, josta pitää aina etukäteen sopia ja josta maksetaan normaalin palkan päälle tuleva korvaus. Ylityöhön ei voida pakottaa.
- Kysy mahdollisuudesta etätyön tekemiseen. Mahdollisuus etätöiden tekemiseen on yhä yleisempää, mutta on tärkeää keskustella työnantajan kanssa tarkasti, milloin ja millaisissa puitteissa etätyötä voi tehdä. Vaikka etätyöstä olisi sovittu, et siltikään voi lähteä ulkomaille etätöihin sopimatta asiasta erikseen työnantajasi kanssa.
- Perehdy toimenkuvaan ja selvitä koeajan pituus. Toimenkuvan määrittely jo työsopimusta tehtäessä on tärkeää. Moniin työsopimuksiin sisältyy koeaika, ja se kannattaa huomioida sopimusta tehtäessä. Koeaika pätee sekä työnantajaan että työntekijään, ja sen aikana työsopimus voidaan purkaa ilman irtisanomisaikaa. Koeajan kuluessa kannattaa kysellä palautetta omasta suoriutumisesta.