Osuuskauppa Hämeenmaa on Suomen toiseksi suurin osuuskauppa, joka toimii Päijät- ja Kanta-Hämeessä. Se on myös suuri työnantaja; yrityksessä työskentelee 3 300 työntekijää market-, tavaratalo-, erikoisliike-, auto-, liikenne- sekä majoitus- ja ravitsemiskaupan parissa.
Osuuskauppa Hämeenmaa on kartuttanut osaamistaan työkykyjohtamisen parissa pitkäjänteisesti jo 15 vuoden ajan. Vuosien varrella työkykyjohtaminen on muuttunut järjestelmällisemmäksi.
– Nyt osaamme sitä jo hyvin, pohja kantaa koko ajan paremmin. Työkykyjohtamiseen ei ole hokkuspokkuskonsteja. Se on pitkäjänteistä työtä ja lopulta vähän tuuristakin kiinni, kertoo Osuuskauppa Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto.
Vuonna 2022 Osuuskauppa Hämeenmaa otti uuden askeleen työkykyjohtamisessa, kun se siirtyi Varman asiakkaaksi. Työeläkeyhtiön vaihdon taustalla oli se, että maksuluokka oli hiipinyt ylöspäin vuosien kuluessa, mikä nosti TyEL-vakuutusmaksuja merkittävästi.
Hämeenmaa halusi paitsi saada maksuluokan laskuun, myös viedä työkykyjohtamistaan seuraavalle tasolle ja ennaltaehkäistä palvelualalle tyypillisiä työkyvyttömyysriskejä entistä tehokkaammin. Hämeenmaassa luotettiin, että Varma pystyisi auttamaan näissä kaikissa. Lisäksi vaakakupissa painoi Varman mittava kokemus suuryritysasiakkaista sekä yhteyshenkilöiden asiantuntemus.
– Kun lähdimme rakentamaan asiakkuutta, Varman yhteyshenkilöt osasivat jo puheesta poimia sellaisia asioita, joihin kannattaa keskittyä ja joita työstää. Taustalla paistaa vankka kokemus ja ammattitaito. Yhteistyökumppaniin on helppo luottaa, kertoo Vormisto.
Palvelualan psyykkiset ja fyysiset työkykyriskit
Kaupan- ja palvelualan kaksi suurinta työkyvyttömyysriskejä aiheuttavaa asiaa ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja oireilut sekä mielenterveyden haasteet. Suurin osa Osuuskauppa Hämeenmaan työntekijöistä toimii asiakaspalvelutehtävissä myyjinä tai ravintolatyöntekijöinä. Työ on fyysisesti keskiraskasta. Osuuskauppa Hämeenmaan työterveyshuollon terveystarkastusten perusteella on havaittu, että erityisesti fyysinen kunto asettaa monille haasteita. Oman fyysisen kunnon tulisi vastata työn vaatimuksia. Epäsäännöllisestä työajasta, vuorotyöstä ja elämänhallinnan haasteista sekä kehon ja mielen yhteydestä syntyy polkuja, jotka voivat johtaa työkyvyttömyyteen.
Vaikka Hämeenmaassa pyritään vaikuttamaan hyvällä työkykyjohtamisella mahdollisimman laajasti, kaikkea ei voi ratkaista. Tuhansien työntekijöiden joukossa esiintyy valitettavasti myös vakavia sairauksia, joita ei työkykyjohtamisella korjata.
Varma tukee tiedolla ja taidolla
Osuuskauppa Hämeenmaan ja Varman kumppanuus käynnistettiin Varman Hämeenmaalle tekemällä riskianalyysilla ja toimenpidesuunnitelmalla. Ne on koettu hyödyllisiksi.
Yhteistyö on poikinut useita säännöllisiä toimintamalleja, kuten työelämässä jaksamisen palaverit. Ne yhdistävät Varman asiantuntijat, työterveyshuollon ja Hämeenmaan käymään läpi ratkaisukeskeisesti työkyvyn teemoja ja varmistamaan, että kaikki asiat ovat hyvässä hoidossa. Varma on ollut myös kouluttamassa ja valistamassa Hämeenmaan johtoryhmää, esihenkilöitä ja luottamusmiehiä työkykyaiheista. Varman laaja asiakaskunta on ollut myös hyödyksi. Hämeenmaa on löytänyt Varman suuryritysasiakkaiden joukosta sparrauskumppanin oman toimialan ulkopuolelta.
Hämeenmaan tiedolla johtaminen on ottanut harppauksia Varman tarjoaman tutkimustiedon ja -aineistojen tuella. Varman sähköiset työkalut ovat tarjonneet käytännön apua moneen tilanteeseen, ja ne tukevat myös työkyky- ja tiedolla johtamista sekä päätöksentekoa. Suunnitelmat tulevaan Varma Akatemian hyödyntämiseen ovat jo selvillä.
– Meillä on suunnitteilla esihenkilöille työkykyjohtamisen ABC -polku, jossa olisi omat opintokokonaisuudet niin uusille kuin kokeneille esihenkilöille, Vormisto kertoo.
Työkykyjohtaminen on koko työyhteisön asia
Sinnikäs työ työkykyjohtamisen parissa ja Varman kirittäminen ovat alkaneet kantaa hedelmää myös kustannusten kautta. Näkyvin tulos on se, että Hämeenmaa on onnistunut pudottamaan maksuluokkaansa tasolta kuusi tasolle kaksi. Tämä tarkoittaa yli miljoonan euron säästöä vuodessa.
Hieno saavutus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työ työkykyjohtamisen kanssa olisi tehty. Työkykyjohtamisen pysyminen hyvällä tasolla vaatii jatkuvaa kehittämistä ja perustan vahvistamista, henkilöstön aktiivista kouluttamista ja johdon sitouttamista pitämään henkilöstöstä hyvää huolta.
Vain työhyvinvointiasiantuntija ja muutama muu työntekijä eivät voi olla vastuussa kentän havainnoinnista, vaan keskeistä on saada kaikki esihenkilöt ymmärtämään työkykyjohtamisen tärkeys, havainnoimaan työkyvyn tilaa ja tarvittaessa pyytämään apua. Esihenkilöitä tuetaan käytännön työkykyhaasteissa ja heitä myös koulutetaan säännöllisesti työkyvyttömyyden kustannuksista ja työkyvyttömyysriskin ennaltaehkäisemisestä.
Vaikka työkykyasioita käsitellään viime kädessä lähiesihenkilön kanssa, on tärkeää, että myös johto seisoo työkykyjohtamisen takana ja varmistaa, että maaperä on myönteinen sen kehittämiselle. Toimitusjohtajana Vormiston tehtävä on pitää työkykyjohtaminen yrityksen yhteisellä agendalla.
– Työkykyjohtaminen vaatii vuosien työn, jotta siitä tulee systemaattista. Toimitusjohtajana seuraan, miten asiat etenevät asiantuntijoiden toimesta, Vormisto lisää.
Jatkuvasti ajan hermolla
Jatkossa Hämeenmaan tavoitteena on kohdentaa työkykyjohtamisen toimenpiteitä entistä enemmän varhaiseen vaiheeseen ja ennakointiin, jotta työkykyriskien realisoituminen voitaisiin estää. Keinoja pitää ihminen kiinni työelämässä yritetään löytää jatkuvasti.
Osuuskauppa Hämeenmaa haluaa säilyttää paalupaikkansa työkykyjohtamisessa ja pitää kiinni siitä, että yritys on jatkossakin työkykyjohtamisen edelläkävijä. Tämä vaatii yritykseltä jatkuvaa ajan hermolla olemista ja tarpeisiin vastaamista. Keskijohdon, lähiesihenkilöiden ja työntekijöiden kuuleminen on tärkeää.
– Meillä mahdollistetaan uusien asioiden, ideoiden ja toimintamallien sisäänajo. Otamme kehitysideoita vastaan ja sitä kautta mahdollistamme laadukasta työkykyjohtamista, Vormisto lisää.
Lue lisää, miten Varman auttaa asiakkaitaan työkykyjohtamisessa