Varman järjestämässä Työpaikan keinot vahvistaa ja tukea nuorten jaksamista työelämän alkumetreillä -webinaarissa asiantuntijalääkäri Tiia Reho, Varman kehityspäällikkö Outi Hartikainen ja Tokmanni Oy:n työhyvinvointipäällikkö Heidi Koponen keskustelivat nuorten työkyvyn tukemisesta työelämässä. Esiin nousi merkittäviä haasteita, mutta myös selkeitä käytännön keinoja, joilla työnantaja voi helpottaa työelämän ensiaskeleita.
Nuoret etsivät vahvuuksiaan, ja työnantajan rooli on tukea niiden tunnistamisessa
Nuoret aikuiset, 16–34-vuotiaat, voivat entistä huonommin. He navigoivat entistä epävarmemmaksi muuttuneessa maailmassa, jossa sosiaalisen median tuoma paine, epävarma maailmantilanne ja itseohjautuvuuden vaatimus vaikeuttavat oman identiteetin kasvattamista. Tämä heijastuu sairauspoissaolojen kasvaneeseen määrään, ja taustalla ovat yhä useammin masennussairaudet ja ahdistuneisuushäiriöt. Erityisesti nuorten naisten ahdistuneisuushäiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ovat viisinkertaistuneet vuoden 2005 jälkeen.
Nuorten aikuisten työkyvyn heikentyminen on huolestuttavaa. Yrityksillä heijastusvaikutukset kohdistuvat suoraan työn tuottavuuteen, kun taas yhteiskunnassa vaikutukset näkyvät menetettyinä työuran jaksoina. Nuorilla on riski jäädä paitsi merkittävästä osasta potentiaalista työuraa.
Asiantuntijalääkäri Tiia Rehon mukaan nuoret aikuiset ovat herkässä iässä, jossa he etsivät vahvuuksiaan ja rooliaan työelämässä.
– Työnantajalla on mahdollisuuksien puitteissa vastuu auttaa nuorta aikuista löytämään vahvuutensa ja paikkansa sekä saamaan onnistumisen kokemuksia, Reho kertoo.
Epäonnistumiset ja virheet aiheuttavat kenessä tahansa ristiriitaisia tunteita, mutta erityisesti nuorella aikuisella virheiden pelko voi olla merkittävä syy masennuksen ja ahdistuneisuuden taustalla. Rehon mukaan koherenssin kokemus on oleellinen nuoren aikuisen kehitykselle. Se voi auttaa nuorta aikuista hyväksymään virheet luonnollisena osana työelämää ja katsomaan niitä mahdollisuutena kehittyä työssä sen sijaan, että ne vahingoittavat työidentiteettiä ja omanarvontuntoa. Ymmärrettävyys, mielekkyys ja hallittavuus ovat kolme pilaria, jotka rakentavat ihmiselle koherenssin tunnetta.
– Näiden kolmen peruspilarin tukeminen auttaa nuorta aikuista selviytymään paremmin vastoinkäymisistä ja löytämään oman tasapainon tunteensa työelämässä, Reho lisää.
– On tärkeää muistaa, että hyvinvoivan mielen kysymykset eivät koske pelkästään nuoria vaan kaikkia työuran eri vaiheissa. On oleellista kysyä, mistä kaikenikäiset voivat ammentaa mielen voimaa työelämään, Varman kehityspäällikkö Outi Hartikainen muistuttaa.
Työnantaja on nuoren puolella – perehdytys, mentorointi ja yhteisöllisyys luovat turvaa
Miten työnantaja voi vaikuttaa nuorten aikuisten hyvinvointiin ja työuran ensiaskeliin? Työnantajalla on paljon merkitystä suhteessa siihen, että nuori saa tarpeeksi vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja työympäristöön.
Tokmannin työhyvinvointipäällikkö Heidi Koposen mukaan Tokmannilla nimenomaan työntekijöiden nuoremmassa ikäryhmässä lyhyiden sairauspoissaolojen määrä on kasvanut. Tämä on nostanut esiin tärkeän teeman: keskustelun.
– Työpaikoilla ei usein osata keskustella mielenterveyden haasteista niiden vaatimalla tavalla, sillä aihe on herkkä ja usein aihetta on vaikea lähestyä, Koponen kertoo.
Tokmannilla on alettu pohtia työterveyshuollon kanssa, miten esihenkilöitä voidaan tukea mielenterveyden haasteista puhumisessa ja psykologisen turvallisuuden ylläpitämisessä työpaikalla.
– Luottamus työntekijän ja esihenkilöiden välillä on erityisen tärkeää. Tämä mahdollistaa terveen työkulttuurin ylläpitämisen, kertoo Koponen.
Koposen mukaan kattava perehdytys ja mahdollisuus henkilökohtaiseen mentorointiin ovat erityisen tärkeitä uuden työuran alussa. Tämän vuoksi Tokmannilla on otettu käyttöön keskitetty perehdytys uusille työntekijöille. Keskitettyä perehdytystä tukee Tokmannin kummijärjestelmä, jossa jokainen uusi työntekijä saa kummin, jonka tehtävänä on tutustuttaa myymälän käytäntöihin ja toimia porttina työyhteisöön. Kummi rakentaa kokemusta yhteisöllisyydestä, mikä puolestaan auttaa psykologisen turvallisuuden rakentumisessa. Näin nuorella on aina joku, jonka puoleen kääntyä.
– Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta työuran alussa on erittäin tärkeää, sillä sitä kautta esihenkilö ja koko työyhteisö pystyvät tukemaan ja vahvistamaan uuden työntekijän vahvuuksia ja pystyvyyden tunnetta. Tämä merkitsee tunnetta siitä, että asioita viedään yhdessä eteenpäin ja että apua on saatavilla, Koponen tiivistää.