Työkyvyn palauttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä työntekijän, työnantajan ja työeläkeyhtiön kanssa

Työkyvyn menettäminen on usein kova paikka työntekijälle. Taustalla voi olla useita tekijöitä motivaatiohaasteista ja elämäntilanteen muutoksista mielenterveyden haasteisiin. Työeläkeyhtiö voi tarjota haasteisiin useita erilaisia tukimuotoja, joista ylilääkäri Jan Schugk ja eläkeratkaisuasiantuntija Annariina Jahnsson keskustelivat Varman järjestämässä webinaarissa.

Katso Ei kykene, ei jaksa! Kuinka tukea työkykyä? -webinaarin tallenne

Schugkin mukaan työntekijän haasteet tulee hahmottaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, sillä se auttaa määrittämään toimenpiteitä työkyvyn palauttamiselle ja suunnittelemaan seuraavia askeleita.

– Usein seuranta jää puolitiehen, mikä saattaa kostautua myöhemmin. Työntekijälle pitää olla selvää, mitä suunnitelma pitää sisällään, jotta hän voi sopeutua muutoksiin, Schugk lisää.

Työeläkeyhtiöllä on monia keinoja tukea työntekijän työhön paluuta. Näitä ovat esimerkiksi neuvonta, ohjaus työkyvyn ylläpitämisessä ja työkyvyttömyyden ehkäisyn keinot.

– Merkittävimmät suorat tukimuodot ovat työeläkekuntoutus, toiselta nimeltään ammatillinen kuntoutus, ja työeläke-etuudet, kertoo Jahnsson.

Jos työntekijän työkyky on selvästi heikentynyt, yksi vaihtoehto on ammatillinen kuntoutus. Siinä katse kohdistetaan kykyyn suoriutua annetuista tehtävistä ja arvioidaan tehtävien soveltuvuutta työntekijälle. Tällä pyritään ehkäisemään vakavampi tai jopa pysyvä työkyvyn menettäminen, joka johtaa usein työkyvyttömyyseläkkeeseen.

– On Varman tehtävä arvioida, onko työntekijän tapauksessa todennäköinen työkyvyttömyyseläkkeen uhka. Ammatillista kuntoutusta aletaan harkita, jos työntekijän kohdalla arvioidaan, että työssä ei ole edellytyksiä jatkaa ja työkyky on laajemminkin uhattuna, Schugk selittää.

Kuntoutuksesta ei koidu kuluja, mikä tekee siitä työnantajan näkökulmasta hyvän etuuden. Jahnsson kertoo, että tärkeintä on tietenkin tarkoituksenmukaisuus: ammatillisella kuntoutuksella pyritään siihen, että työntekijän on mahdollista jatkaa työelämässä.

– Kuntoutuspanostuksella pidennetään työuraa ja estetään tarvetta työkyvyttömyyseläkkeelle, Jahnsson lisää.

Yleisin ammatillisen kuntoutuksen muoto on työkokeilu. Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on tukea työntekijää tai yrittäjää jatkamaan työelämässä. Kuntoutuksen avulla voi myös tukea siirtymistä toiseen, terveydelle sopivampaan työhön, jos työntekijä ei pysty omaan työhön sairautensa vuoksi.

Työkokeilua voidaan käyttää moniin tarkoituksiin. Sillä voidaan tukea kevennettyä työhön paluuta omaan työhön esimerkiksi pitkän sairasloman jälkeen, arvioida selviytymistä omassa työssä, muuttaa työtehtäviä paremmin terveydelle sopivaksi tai tukea sijoittumista uudelle työnantajalle terveydentilan kannalta soveltuviin työtehtäviin.

– Työntekijälle on eduksi, jos hän voi kokeilla omalle työkyvylleen sopivampia uusia työtehtäviä joko oman tai täysin uuden työnantajan palveluksessa. Työkokeilu on siitä joustava kuntoutusmuoto, että sen aikana saa vaihtaa työtehtävää ja aloittaa uuden työkokeilun, jos tehtävä ei sovikaan työntekijälle. Työkokeilussa lähdetään liikkeelle neljän tunnin työpäivästä ja lisätään tuntimäärää pikkuhiljaa kohti täyttä työaikaa, Jahnsson avaa.

Mistä tarve erilaisille tukimuodoille pohjimmiltaan kumpuaa? Vastaus on monisyinen, sillä usein heikentyneen työkyvyn takana on työntekijän henkilökohtaisia haasteita, jotka voivat liittyä fyysisen terveyden tai mielenterveyden lisäksi myös vaikeaan elämäntilanteeseen. Schugkin ja Jahnssonin mukaan työympäristölläkin on osansa haasteissa.

– Työpaikoilla pitäisi kiinnittää enemmän huomiota työkykyjohtamiseen. Valitettavasti usein puutteita on erityisesti perehdyttämisessä, jolloin lähdetään ikään kuin väärille raiteille heti työsuhteen alussa. Epävarmuus omista tehtävistä ja vastuualueista ruokkii turhautumisen tunnetta ja uupumista, Schugk kertoo.

– Hakemuksissa näkyy valitettavan usein myös työyhteisön sisäiset ristiriidat ja kiusaamistapaukset. Sosiaalisesti kuormittava työympäristö saattaa heikentää työkykyä niin paljon, että tarvitaan ulkoista tukea, Jahnsson lisää.

Kun työkyvyn ylläpitämisessä on monia haasteita, on ratkaisevaa, että tukea voi saada sekä työpaikalta, työeläkeyhtiöstä että Kelan tarjoamien tukimuotojen kautta. Ajoitus on tärkeä: työntekijän tulisi päästä tuen piiriin ennen kuin työkyky heikkenee pysyvästi. Jo pelkkä suunnitelman laatiminen työkyvyn palauttamiselle saattaa auttaa työntekijää henkisesti.

Katso webinaarin tallenne

Tutustu Varman muihin webinaareihin ja tapahtumiin