Varsinkin isoissa tietotyön yrityksissä etä- ja hybridityö ovat tulleet osaksi arkea. Tutkimuksesta riippuen vuonna 2023 noin 35–45 prosenttia palkansaajista teki etätyötä vähintään satunnaisesti. Luku on matalampi kuin korona-aikana mutta selvästi koronapandemiaa edeltänyttä aikaa korkeampi.
Etätyötä tekevien osuus on kivunnut jatkuvasti teknologian kehityksen mukana. Koronapandemia aiheutti selvän ”etätyöloikan”, kun etätyömahdollisuudet kehittyivät pakon sanelemana harppauksin.
– On paljon eroja, miten paljon ja missä laajuudessa etätyötä tehdään. Se riippuu paljon toimialasta, liiketoiminnasta, organisaatiokulttuurista ja tietenkin myös työtehtävistä, sanoo Virpi Ruohomäki, johtava tutkija Työterveyslaitoksen työkyky ja työurat -tutkimusyksiköstä.
– Eniten etänä työtä tekevät ovat usein teknologiavälitteistä työtä tekeviä toimihenkilöitä tai ylempiä toimihenkilöitä, jotka ovat tyypillisesti korkeasti koulutettuja. Etätyötä tehdään paljon myös valtiolla ja isoissa organisaatioissa, Ruohomäki jatkaa.
Etätyöskentely muuttaa työntekoa. Työelämän muodonmuutos -podcastin ensimmäisessä jaksossa Varman työkykypalveluista vastaava johtaja Pauli Forma keskustelee etä- ja hybridityöskentelystä Virpi Ruohomäen kanssa. Kokosimme tutkijan neljä ajatusta etä- ja hybridityön hyödyistä ja vaatimuksista.
Kuuntele Työelämän muodonmuutos -podcastin ensimmäinen jakso.
1. Etätyö koetaan kiistatta hyödylliseksi
Kulttuurin muutos etätyöskentelyn suhteen on ollut valtaisaa. Kun aiemmin kotona työskentelylle piti anoa esihenkilöltä lupa ja jopa määrittää tarkkarajaisesti, mitä töitä kotona sai tehdä, on etätyöskentely nykyään joustavampaa, ja monella työpaikalla onkin hiljaista esimerkiksi perjantaisin.
Työntekijät nimeävät etätyöskentelyn suurimmiksi hyödyiksi työmatkoista säästyvän ajan sekä vähentyneet päästöt, kun toimisto löytyy keittiön pöydän äärestä. Lisäksi työn ulkopuolisen elämän yhdistäminen työarkeen mainitaan usein, kun kysytään etätyön hyödyistä. Moni myös kokee, että oman kodin rauhassa työtehokkuus kasvaa, kun ympärillä ei ole avokonttorin hälyä ja jatkuvia keskeytyksiä.
– Tästä työnantajilla saattaa olla eri käsityksiä, jos ei ole mitään selkeitä mittareita, joilla tietotyötä voitaisiin seurata, Ruohomäki muistuttaa.
Myös luottamus työntekijöitä kohtaan on kasvanut muualla kuin työpaikalla tehtävän työn myötä, kun työnantaja on voinut todeta työn tulevan tehdyksi myös kotona, Ruohomäki kertoo.
2. Etätyöskentely vaatii aktiivisuutta kaikilta
Kokoaikaisen etätyön sijasta toimiva vaihtoehto voi olla niin kutsuttu hybridityö, jolloin osa tehtävistä tehdään kotona ja osa toimistolla. Hybridityö ei kuitenkaan ole mikään nopea ratkaisu työhyvinvoinnin äkilliseen parantumiseen. Se aiheuttaakin työnantajalle uusia haasteita, joista huolehtia, jotta työn tekeminen olisi sujuvaa. Ruohomäen mukaan yksilöllisiä eroja on paljon, ja siihen on syytä työpaikoillakin kiinnittää huomiota.
– Elämäntilanteet vaihtelevat tai terveydentilassa voi tulla muutoksia, jotka vaikuttavat siihen, miten etätyössä jaksetaan ja voidaan. Yksilölliset erot eivät tule esiin, jos ei niitä kysy eikä ole hyvä keskusteluyhteys esihenkilöiden kanssa, sanoo Ruohomäki.
Hän kannustaakin matalalla kynnyksellä keskustelemaan työkyvyn ja jaksamisen teemoista työpaikalla niin esihenkilö- kuin työntekijäpuolellakin. Etätyöskentelyssä keskustelujen merkitys kasvaa, kun luontainen kahvihuonejutustelu jää pois. Tällöin tarvitaan aktiivista kysymistä ja avun hakemista.
– Johdon rooliin kuuluu myös se, että työpaikan ilmapiiri on psykologisesti turvallinen ja käytännöt hyvinvoinnin johtamiseen ovat selkeät. Jos tulee pulmatilanteita, niihin puututaan matalalla kynnyksellä, otetaan asiat puheeksi, Ruohomäki jatkaa.
3. Työntekijällä on enemmän vastuuta omasta jaksamisestaan
Työn sujuvuus ja terveellisyys ovat tietenkin myös työntekijän vastuulla. Voidaankin sanoa, että etätyö sälyttää vastuuta työkyvyn säilyttämisestä enemmän työntekijän harteille. Työntekijän vastuulle jäävät erityisesti työn rytmityksestä huolehtiminen, säännöllisen ruokailurytmin säilyttäminen sekä riittävä liikkuminen ja uni, joista usein kotitoimistolla saatetaan helpommin lipsua.
Esimerkiksi etäkokouksiin osallistuminen saattaa olla työntekijälle kuormittavampaa kuin perinteiset neuvotteluhuoneessa tapahtuvat palaverit, kun kommunikaatiosta puuttuvat läsnäolo ja kevyet sosiaaliset kanssakäymiset. Osa myös kokee vaikeaksi keskittyä etäkokousten tiukkaan asiakeskeiseen sisältöön, jolloin keskittyminen herpaantuu oheistoimintaan.
– Monessa tutkimuksessa on havaittu, että se teknologiavälitteinen vuorovaikutus on osalle kuormittavaa ja myös vaativaa, Ruohomäki vahvistaa.
4. Enää ei kannata peruutella, vaan kehittää
Kaikkea ei Ruohomäen mielestä kannata hoitaa etänä. Esimerkiksi perehdytyksen ja tutustuttamisen hän suosittelee edelleen tekemään kasvokkain, jotta työnjako ja työn priorisointi ovat selkeitä ja työntekijä pääsee osaksi työyhteisöä.
– Myös muutostilanteissa näistä perehdytyksen perusasioista kannattaa huolehtia ja ylläpitää niitä, hän muistuttaa.
Hän kuitenkin uskoo, että hybridityö on tullut jäädäkseen ja organisaatiot etsivät jatkossakin toimivia tapoja yhdistellä etä- ja läsnätyötä.
– Nyt on tapahtunut niin iso muutos työelämässä, että ei meillä ole enää mahdollisuuksia peruuttaa taaksepäin. Voi olla, että hybridityö myös laajenee monipaikkaiseksi työksi, jolla tarkoitan sitä, että työtä voidaan tehdä monissa eri paikoissa, Ruohomäki arvelee.
Kaikki tehtävät eivät ole enää sidottuja tiettyyn paikkaan, vaan tulevaisuudessa työtä tehdään Ruohomäen mukaan todennäköisesti siellä, missä se on kaikkein tarkoituksenmukaisinta, kuten suoraan asiakkaan luona tai matkoilla.
– Me olemme nyt sellaisessa mielenkiintoisessa vaiheessa, jossa työtä kannattaa kehittää ja tutkia aktiivisesti, jotta voidaan luoda hyviä toimintatapoja ja -malleja, joiden avulla ihmiset voivat hyvin ja organisaatiot ovat tuottavia, hän tiivistää.
Työkyvyn haasteet ja mahdollisuudet muuttuvassa työelämässä
Miten ajankohtaiset ilmiöt muovaavat työelämäämme? Millaisia työkykyriskejä muutos tuo tullessaan?
Tänä syksynä pääset kuulemaan, kun työkykypalveluista vastaava johtajamme Pauli Forma käy syväluotaavia keskusteluita tulevaisuuden työelämän ja työkyvyn näkymistä alansa huippuasiantuntijoiden kanssa Työelämän muodonmuutos -podcastissa.