Näin edistät työkykyä vaikuttavasti työpaikalla

Lähtökohta vaikuttavalle työkykyjohtamiselle on työpaikan ajantasainen tilannekuva työkyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Työpaikalla on tärkeää tunnistaa eri työtehtävien kuormitustekijät ja työkyvyn kannalta keskeiset riskiryhmät.

Varma auttaa asiakkaitaan tunnistamaan, ennaltaehkäisemään ja hallitsemaan työkyvyttömyysriskejä sopivilla toimenpiteillä. Tutkimustoimintamme tuottaa ajantasaista ja luotettavaa tietoa työkyvystä ja keinoista sen edistämiseen.

Työn kuormitustekijät ovat osin erilaisia eri toimialoilla ja ammateissa. Fyysisesti kuormittavia ovat esimerkiksi monet kuljetus- ja rakennusalan työtehtävät, jotka sisältävät raskaiden taakkojen kantamista ja työskentelyä huonoissa työasennoissa. Sosiaali- ja terveysalalla puolestaan kohdataan usein henkisesti ja eettisesti kuormittavia tilanteita. Tietotyötä tekevän asiantuntijan työ voi olla kognitiivisesti kuormittavaa, mikä aiheutuu muun muassa työn monimutkaisuudesta sekä jatkuvista keskeytyksistä ja häiriöistä.

Työn luonne vaikuttaa monin tavoin työn kuormittavuuteen, joten samat ratkaisut eivät sovellu jokaiseen työhön ja työpaikkaan. Fyysistä kuormittavuutta voi hallita esimerkiksi hyvällä perehdytyksellä, työergonomialla, työn monipuolistamisella ja työkierrolla. Tärkeää on myös huolehtia työn tauottamisesta ja riittävästä palautumisesta. Työntekijöille kannattaa tarjota tukea ja tietoa oman fyysisen kunnon edistämiseen.

Työn henkistä kuormitusta voi hallita erityisesti hyvällä johtamisella, riittävillä vaikutusmahdollisuuksilla, sosiaalisella tuella sekä toimivalla tiedonkululla. Kognitiivista työkuormitusta voi vähentää muun muassa töiden sujuvalla organisoinnilla ja yhdessä sovituilla työskentelytapojen pelisäännöillä.

Työpaikoilla on siis monia keinoja vahvistaa työntekijöiden työkykyä. Keskeistä on varata riittävästi aikaa yhteiseen keskusteluun, jotta työn keskeiset kuormitustekijät voidaan tunnistaa, sekä kehittää työtä ja työoloja yhdessä pitkäjänteisesti. Kun työpaikalla on avoin ja turvallinen ilmapiiri, uskalletaan myös haastavia asioita nostaa esiin riittävän ajoissa.

Vuonna 2023 yli 100 000 suomalaista sai sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöt ovat yleistyneet. Mielenterveyssyyt ajavat entistä useamman myös työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveyden häiriöt ovat toiseksi yleisin ja jatkuvasti kasvava työkyvyttömyyden syy Varman myöntämissä uusissa työkyvyttömyyseläkkeissä.

Lisääntyneen mielenterveysoireilun taustalla on monia tekijöitä. Ajassamme yhdistyvät esimerkiksi monet yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset, kuten lisääntynyt mielenterveystietoisuus, viime vuosien yhteiskunnalliset kriisit, hoitojärjestelmän haasteet, koulutusuudistukset sekä älypuhelimien ja sosiaalisen median yleistyminen. Samalla vaikuttavat pidemmän aikavälin trendit, kuten liikunnan vähentyminen, ylipainon lisääntyminen ja monet työelämän muutokset. Mikään yksittäinen tekijä ei yksinään selitä oireilun kasvua: kyseessä monimutkainen ilmiö, jolloin myös ratkaisuja täytyy hakea monella tasolla.

Työpaikalla on monia keinoja vahvistaa ja tukea työntekijöiden mielenterveyttä. Kun työpaikka on psykologisesti turvallinen, se tukee mielen hyvinvointia. Psyykkisesti oirehtivien työntekijöiden työkykyä voi tukea esimerkiksi lisäämällä osa-aikaista ja muuta muokattua työtä, työterveyden työkokeiluja ja yksilöllistä työssä valmennusta. Myös esihenkilöiden osaamista mielenterveydestä ja psyykkisesti oirehtivien kohtaamisesta, ammatillisesta kuntoutuksesta ja muista työkyvyn tukemisen keinoista täytyy vahvistaa.

Työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäykset ovat olleet viime vuosina kasvussa. Vaikka hylkäävä päätös on pettymys hakijalle, se kertoo, että työkykyä on jäljellä ja työhönpaluu on tukitoimien avulla mahdollista. Työterveyshuolto on työpaikkojen keskeinen kumppani silloin, kun työntekijä saa hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen. Työterveyshuollon aktiivinen rooli työhön paluun mahdollisuuksien selvittämisessä lisää työhön paluun todennäköisyyttä.

Työpaikat voivat vaikuttaa työkyvyttömyyden alenemiseen huolehtimalla työntekijöiden työkyvystä ennakoivasti. Ensiarvoisen tärkeää on hakea ratkaisuja työkyvyn haasteisiin mahdollisimman varhain ja käynnistää vaikuttavia työkyvyn tuen toimenpiteitä jo sairauspäivärahakauden aikana. Tutkitusti vaikuttavia työpaikkojen keinoja ovat esimerkiksi työn muokkaus ja korvaava työ, ammatillinen kuntoutus sekä osasairauspäivärahan käyttö.

Työssä jatkaminen jäljellä olevalla työkyvyllä hyödyttää niin yksittäistä työntekijää, työnantajaa kuin koko yhteiskuntaa.

Tutustu tarkemmin artikkelin teemoihin

Tämä artikkeli kokoaa yhteen varmalaisten asiantuntijoiden mediassa julkaistujen kirjoitusten sisältöä. Tarkempaa tietoa artikkelin teemoista löydät alla olevien linkkien takaa.

• Tutkimusartikkeli Sosiaalilääketieteellisessä Aikakauslehdessä ja tutkimuksesta julkaistu uutinen
• Johtavan asiantuntijan Riku Louhimon ja tutkimuspäällikkö Auli Airilan Lama-ajan lasten mielenterveyttä on hoidettava nyt -kirjoitus Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla
• Tutkimuspäälliköiden Auli Airilan ja Minna Savinaisen Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleistyneet – Työkyvyn vahvistamiseen tarvitaan kestäviä ratkaisuja -kirjoitus Aamulehden Mielipide-osiossa