Työhönvalmennus avasi oven käänteentekevälle muutokselle

Sähköasentaja Jere Kinanen paiski pitkään töitä rakennustyömailla. Vuodesta 2012 hän on ollut kiinteistötekniikan asennus-, kunnossapito- ja muita palveluita tarjoavan Caverion Suomi Oy:n palveluksessa. Vähitellen pitkän salibandyuran tuomat polvivaivat alkoivat haitata työntekoa ja muuta arkea.

Kinanen pohti jaksamistaan ja otti asian puheeksi työterveyshuollossa ja esihenkilönsä kanssa.

– Kannatti olla ajoissa liikkeellä. Olisin voinut jatkaa vanhassa työssä (urakkapuolella) vielä muutaman vuoden, mutta sen jälkeen kuntoni olisi voinut olla jo huonompi. Parempi pohtia työn vaihtamista silloin, kun kunto on vielä kohtuullinen ja vaihtoehtoja riittää, Kinanen korostaa.

Myös kotoa hän sai kannustusta. Puoliso kehotti tekemään muutoksen ajoissa.

Työterveysneuvottelun jälkeen Kinaselle haettiin työeläkeyhtiöstä oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen. Kun Varmasta näytettiin vihreää valoa, Kinanen ja Caverionin HR alkoivat laatia työhönvalmennuksen suunnitelmaa. Caverion halusi pitää hyvän työntekijän talossa ja sopivasti Asunnot-yksikössä oli tarve projektipäällikölle. Esihenkilötehtävät kiinnostivat Kinasta. Työhönvalmennuksen ja Varman maksaman kuntoutusrahan tuella hänellä oli mahdollisuus aloittaa uuteen työhön perehtyminen projektinhoitajana ja samalla opiskella tähdäten erikoisammattitutkintoon.

– Jeren tapauksessa olennaista oli se, että hän oli valmis muutokseen. Hän oli varma siitä, mitä haluaa tehdä. Monia huolestuttaa muutos, joka tuntuu hypyltä tuntemattomaan, toteaa Caverionin työhyvinvointipäällikkö Nina Sulonen.

Keväällä 2018 silloin nelikymppinen Kinanen alkoi opetella esihenkilön tehtäviä Varman tukemassa työhönvalmennuksessa, johon sisältyi työssäoppimista ja koulutusta. Koulutuksesta vastasi Rastor. Kinanen suoritti työn ohessa työteknikon tekniikan erikoisammattitutkinnon.

Kinanen oli viihtynyt erinomaisesti vanhassa työssään kärkimiehenä asentajaporukassa. Toimistoon siirtyessään hän oli miettinyt, mahtaako siellä olla yhtä kivaa. Toimistolta hän ei entuudestaan tuntenut ketään. Ilokseen hän huomasi, että uudetkin työkaverit ovat mukavaa porukkaa.

– Toimistolle tulee oikein mielellään.

Kinasen mukaan koulutuksessa isoimmat uudet asiat hänelle olivat talous ja laajojen kokonaisuuksien hallinta.

– Minulla ei ollut ennestään mitään kontaktiverkostoja. Kahden vuoden työhönvalmennus antoi mahdollisuuden luoda kontakteja ja ymmärtää prosesseja.

Keväällä 2020 Kinanen oli suorittanut tutkinnon ja työhönvalmennus päättyi. Hän aloitti projektipäällikkönä.

Uusi työ oli vaativaa, mutta fyysisesti paljon kevyempää kuin vanha. Valtaosa projektipäällikön työstä tehdään konttorissa, ja työmaakierroksillakin istutaan aika paljon. Muutos vaikutti nopeasti arkeen niin työssä kuin vapaa-ajalla.

– Se oli käänteentekevää ja antoi uuden elämän. Jaksoin paremmin. Lääkkeiden syöminen on jäänyt vähälle.

Jo syksyllä 2020 Kinanen yleni projektipäälliköstä asennuspäälliköksi, joka on yksikkönsä projektipäälliköiden esihenkilö. Asennuspäällikkönä hän vastaa pääkaupunkiseudun asuntokohteiden sähköurakoiden projektien hoidosta. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluvat sähköyksikön toiminnan kehittäminen ja resursseista huolehtiminen.

Siirtyminen uuteen työhön ei hermostuta monia pelkästään työnkuvan muutoksen vuoksi: myös toimeentuloasiat ovat mielessä.

Kinasen työhönvalmennusta tuettiin kuntoutusrahalla. Hän myöntää pohtineensa toimeentuloasioita ennen valmennukseen menoaan. Urakkapuolella hän tienasi hyvin. Kinaselle oli kuitenkin selvää, että tärkeintä on katsoa pidemmälle ja huolehtia toimeentulostaan ja työkyvystään pitkällä sihdillä.

Caverionissa panostetaan paljon työkykyjohtamiseen, ja työhönvalmennuksesta on kertynyt kokemusta. Isossa talossa on myös tarjolla erilaisia tehtäviä ja uravaihtoehtoja.

– Haluamme pitää työntekijöistämme kiinni. Meillä on pitkiä työuria: keskipituus on yli kymmenen vuotta. Moni työskentelee meillä kymmeniä vuosia, Sulonen kertoo.

Sulosen mukaan vuosittain työhönvalmennukseen osallistuu parikymmentä yhtiön työntekijää. Lisäksi valmennuksessa on mukana yhtiön ulkopuolisia kuntoutujia, joista moni sitten siirtyy yhtiön palvelukseen. Caverionilla on Suomessa noin 5000 työntekijää.

Caverionilla on pitkälle hiottu toimintamalli työterveysneuvotteluista työhönvalmennuksen käytännön toteutuksiin. HR:n ja esihenkilöiden tukena on erityinen koordinointiryhmä, Caverionin työhyvinvointiyksikkö, joka huolehtii siitä, että kaikilla yksiköillä eri puolilla maata on käytössään uusin tieto ja parhaat käytännöt. Caverionin asiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon sekä työeläke- ja vakuutusyhtiöiden kanssa.

– Saamme Varman asiantuntijoilta paljon apua. Varman asiantuntijat ovat muun muassa säännöllisesti valmentamassa esihenkilöitä tilaisuuksissamme, Sulonen kertoo.

Useamman esihenkilövuoden jälkeen Kinanen on silmin nähden tyytyväinen valintaansa. Kiertäessään työmailla hän tekee yhteistyötä monien vanhojen työtovereidensa kanssa.

– Tunnen nuo työt ja pystyn myös neuvomaan.

Kinaselle on kertynyt jo myös paljon kokemusta työkykyasioissa ohjaamisesta.

– Olen kannustanut keskustelemaan ajoissa työterveyshuollon kanssa. Kannattaa käydä näyttämässä lääkärillä, jotta on historiaa kirjattuna pidemmältä ajalta. Aika monen työntekijän kanssa olen päässyt keskustelemaan näistä asioista. Omakohtaisesta kokemuksestani on ollut hyötyä esihenkilön työssä.

Kinanen lopetti salibandyvalmentamisen keväällä. Vilkkaimmillaan hän vietti jopa viisi iltaa viikossa kentän laidalla.

– Nyt ei ole enää sitäkään tekosyytä jäljellä, miksi ei ehtisi jumpata enemmän, Kinanen naurahtaa.