Tokmannin myymälöiden yleisin ammattinimike on kassamyyjä, joka taitaa paitsi kassajärjestelmän ja asiakaspalvelun myös purkaa kuormaa ja laittaa tavaraa hyllyihin. Kaupan alalla tuki- ja liikuntaelinkuormitus on tyypillinen työkyvyn haaste, mutta viime vuosien vaikeat ajat ovat tuoneet uusia haasteita asiakastyöhön. Vaikka asiakkailta saatu kiitos palkitsee, toisaalta asiakkaiden epäkohtelias käytös kuormittaa henkisesti. Kassamyyjät saattavat tuntea esimerkiksi riittämättömyyttä, koska he eivät aina voi vastata asiakkaiden toiveisiin tai tuotteiden hintoihin.
– Meidän kassamyyjämme ovat etulinjassa ja ottavat kaiken vastaan. Pystymme auttamaan ja helpottamaan aika paljon fyysistä kuormittavuutta, mutta henkiselle paineelle, joka tulee asiakaskunnan käyttäytymisestä, on vaikeampi tehdä mitään. Asiakaspalvelukoulutuksemme avulla pyrimme kuitenkin antamaan henkilöstölle keinoja käsitellä haastavia asiakaspalvelutilanteita, kertoo henkilöstö- ja vastuullisuusjohtaja Sirpa Huuskonen.
Tokmanni on suomalaisille tuttu halpakauppa, jonka yli 200 myymälää ympäri Suomen työllistävät hieman yli 4 000 työntekijää. Tokmanni Group -konserni työllistää kokonaisuudessaan yli 6 000 kaupan alan ammattilaista Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa tavarataloissa, kenkäkaupoissa ja lifestyle-myymälöissä.
Varma on ollut Tokmannin työeläkevakuuttamisen kumppani jo 20 vuoden ajan. Yhteistyö on ollut pitkäjänteistä, tavoitteellista ja tiivistä. Taustalla on säännöllinen vuosikello, jonka mukaan yhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista.
– Yhteistyössä olemme saaneet hyviä tuloksia ja kustannussäästöä aikaiseksi, ja asiakas on erittäin tyytyväinen yhteistyöhön, kertoo asiakkuuspäällikkö Maria Rosbäck, joka johtaa Varmassa Tokmannin asiakkuutta.
Työkykyjohtaminen ennakoi ja tukee strategiaa
Tokmannissa työsuhteet ovat pitkiä – keskimäärin liki yhdeksän vuotta. Tokmannilaisten joukossa on paljon työntekijöitä, jotka ovat olleet yhtiön palveluksessa yli 20 vuotta. Viime vuosien henkilöstömäärän kasvu tarkoittaa kuitenkin sitä, että työntekijöiden keski-ikä on nuorentunut, mikä muuttaa myös henkilöstön työkykynäkökulmaa.
Työhyvinvointipäällikkö Heidi Koposen tehtävänä on varmistaa, että jokapäiväinen työkykyjohtaminen tukee Tokmannin strategiaa, työkykyhaasteita pyritään ennakoimaan ja niihin puututaan lähijohtamisessa. Yksi Koposen ja hänen tiiminsä työkalu on Varman kehittämä ja yhdessä käyttöön otettu työkykyhaasteiden juurisyyanalyysi, joka avaa, miten kaukaa työkykyhaasteet lähtevät liikkeelle ja miten vastaavia tilanteita voitaisiin ennaltaehkäistä.
– Tunnistamme kipukohtia, joita on ollut matkan varrella, ja pyrimme vastaamaan niihin. Juurisyyanalyysin kautta näemme, mitä asioita tapahtuu ennen kuin työntekijä edes päätyy Varman asiakkaaksi. Nyt pyrimme puuttumaan juuri näihin juurisyihin, Koponen kertoo.
Lue lisää työkykyhaasteiden juurisyyanalyysistä
Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Outi Hartikainen on työskennellyt Tokmannin asiakkuudessa liki 10 vuotta ja nähnyt huiman kehityksen, joka yrityksen työkykyjohtamisessa on tapahtunut. Tiiviin yhteistyön ja Tokmannin HR:n oman toiminnan ansiosta on päästy entistä varhaisemmassa vaiheessa kiinni työkykyriskeihin. Yritys on saavuttanut säästöä tekemättömän työn ja sairauspoissaolojen kustannuksissa maksuluokkavaikutuksen lisäksi.
Asiakkuuspäällikkönä Rosbäck tekee myös Tokmannin johdolle näkyväksi työtä, jota heidän oman organisaationsa ihmiset tekevät. Asiakkuuspäällikön rooli on olla asiakasyrityksen johdon kumppani, tavata heitä säännöllisesti sekä viestiä yhteistyöstä.
– Ulkopuolisen on helpompi nostaa oman organisaation hyvyyttä sekä tuoda esiin, että he tekevät oikeita asioita oikeassa ajassa, Rosbäck lisää.
Hartikaisen mukaan arjen tiiviissä yhteistyössä on tärkeää ymmärtää asiakkaan koko liiketoiminta, sillä monet organisaation muutokset vaikuttavat myymäläverkostoon, myymälöissä työskenteleviin ihmisiin ja työn tekemisen tapaan. Tokmanni jakaakin paljon tietoa Varmalle, minkä ansiosta myös Varmassa tiedetään, mikä työkykyä haastaa esimerkiksi Rovaniemellä tai Hangossa.
Tokmannin henkilöstö- ja vastuullisuusjohtaja Sirpa Huuskonen (oik.) ja työhyvinvointipäällikkö Heidi Koponen
Sitä saat, mitä mittaat
Varma on auttanut myös siinä, että tokmannilaiset arvioivat jatkuvasti omia toimintatapojaan, ja tehnyt näkyväksi, millaisiin muutoksiin tiettyjen toimintatapojen käyttöönotto johtaa. Jotta muutos voidaan nähdä, tarvitaan myös työkyvyn mittareita, jotka näyttävät, ovatko arjen toimenpiteet vaikuttavia.
– Olemme tarkastelleet aika kriittisesti sitä, onko meillä käytössämme oikeat mittarit. Lyhyen tähtäimen mittarit värähtävät silloin, jos toimimme arjessa niin kuin puhumme. Pitkän tähtäimen mittareilla tarkastellaan, onko meidän toiminnallamme vaikuttavuutta myös pitkällä aikavälillä, Huuskonen kertoo.
Tokmannilla halutaan löytää toimivat mittarit, jotka kertovat mahdollisimman tarkasti sen, miltä yrityksen arki näyttää. Työhyvinvointipäällikkönä Koponen on hyvin pulssilla tiimien, esihenkilöiden ja työntekijöiden arjesta.
– Seuraan, olemmeko menneet oikeaan suuntaan, ja jos emme ole, niin mitä huomioita siitä on noussut, Koponen kertoo.
Varman ja Tokmannin säännölliseen yhteistyöhön kuuluvat muun muassa Tokmannin HR:n ja johdon tapaamiset, Varman Tokmannille nimeämän asiantuntijalääkärin tuki sekä yhteistyövuosien varrella pidetyt lukuisat työpajat, valmennukset ja sparraukset. Lisäksi Tokmannista, Varmasta sekä tapaturmavakuutusyhtiöstä ja työterveydestä koostuva työhyvinvoinnin ohjausryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa tarkastelemaan työkykyasioita yhdessä. Koponen tiimeineen käy Varman asiantuntijoiden kanssa läpi case-tapausten muodossa työkykyhaasteita, jolloin pyritään tunnistamaan niihin johtavia asioita. Koponen ja Hartikainen suunnittelevat myös yhdessä seuraavia siirtoja sen mukaan, mitä mittarit näyttävät.
– Yhteistyö Varman kanssa on tosi helppoa. Saamme heiltä strategisen tason ohjausta mutta myös ihan käytännön arjen työkaluja, joita pystymme hyödyntämään. Saamamme tuki on todella laajaa, Koponen summaa.
Tokmannilla odotukset kumppaneille ovat korkealla. Palaverit ja raportit eivät riitä, vaan odotetaan aktiivisuutta sekä asiakkaan ja riskien tuntemusta. Myöskään rakentavaa palautetta ei pelätä antaa.
– Mutta sitähän se kumppanuus on, että uskalletaan puhua suoraan ja että meillekin sanotaan suoraan, jos me touhuamme ihan vääriä asioita, Huuskonen lisää.
Säästöjen saavuttaminen vaatii johtamisen muutosta
Vuonna 2024 uudistuneessa maksuluokkamallissa ennakointi on entistä isommassa roolissa. Tähän Tokmanni ja Varma ovat panostaneet yhdessä jo vuosien ajan, minkä ansiosta maksuluokkaa on saatu laskettua tasolta seitsemän tasolle neljä. Yhden maksuluokan lasku tarkoittaa 300 000 euron säästöä vuodessa. Toisin sanoen saavutetut säästöt ovat olleet valtavia.
– Säästöt on saatu aikaan yhdessä! Säädösten muuttuessa meidän on kuitenkin pohdittava, millaisia muutoksia ne vaativat toimintatapoihimme ja johtamiseemme, Huuskonen kertoo.
Myös Varman kehityspäällikkö uskoo, että maailman ja henkilöstön ikärakenteen muuttuessa tarvitaan myös erilaista johtamista.
– Tokmannilla on reagoitu tähän ja työyhteisössä on nykyään keskusteleva kulttuuri, Hartikainen lisää.
Tulevaisuuden tavoitteena Tokmannilla on tunnistaa työkykyriskit entistäkin varhaisemmassa vaiheessa, mitä kohti myös lainsäädäntö ohjaa. Juurisyyanalyysi on hyvä, mutta tarvitaan myös lisää työkaluja.
Negatiiviselle työelämäpuheelle stop
Huuskonen näkee huolestuttavana kehitystrendin, että yhä nuoremmat hakevat työkyvyttömyyseläkettä tai kokevat, että eivät jaksa työelämässä. Loppupeleissä laskun maksavat ne yhtiöt, jotka ovat työllistäneet heitä.
– Siinä mielessä on koko Suomen asia miettiä keinoa, miten työelämästä tehdään houkuttelevampaa, Huuskonen summaa.
Hänen mielestään työstä puhuttaessa nostetaan usein sen negatiivisia puolia, mikä olisi tarpeen katkaista. Työelämää ei nähdä hyvänä, voimaannuttavana ja kiinnostavana asiana, vaan sen sijaan keskitytään työelämän vaikeuteen ja jaksamisongelmiin. Kuitenkin työelämä voi olla monelle myös pelastusrengas arjen haasteiden keskellä.
– Kun kysyy ihmisiltä esimerkiksi täällä meillä Tokmannin käytävillä, niin heistä on kivaa olla töissä. Heillä on hyviä työkavereita ja sopivasti haasteita, jotka voivat olla erittäin energisoivia. Tällaista positiivista viestiä työelämästä kuulee liian harvoin, Huuskonen lisää.
Tätä tukevat myös Tokmannin henkilöstökyselyn tulokset, jotka ovat parantuneet vuosi vuodelta.
– Tämä on hyvä muistutus itsellekin, että vaikka omassa työssä kohtaa paljon työkykyongelmia, meillä on paljon myös työntekijöitä, joilla on kaikki tosi hyvin ja se on valtava voimavara, Koponen summaa.