Vuosilomalain 7 a §:n mukaisilta vuosilomaa täydentäviltä lisävapaapäiviltä maksettavan korvauksen maksamiseen sovelletaan vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksamisen ajankohtaa koskevia säännöksiä. Lisävapaapäivät eivät kuitenkaan ole vuosilomalaissa tarkoitettua vuosilomaa, eivätkä työssäolon veroista aikaa. Työntekijän ollessa lisävapaapäivillä hänellä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus.
Aina työntekijä ei käytä hänelle myönnettyjä lisävapaapäiviä ennen työsuhteen päättymistä, jolloin työnantajalla on velvollisuus korvata pitämättömät lisävapaapäivät rahana. Lisävapaapäiviltä maksettava korvaus aiheuttaa usein epätietoisuutta siitä, onko kyseessä TyEL:n alainen etu vai ei ja miten se tulee ilmoittaa tulorekisteriin.
Koska vuosilomalain 7 a §:n perusteella maksetut korvaukset eivät ole työssäolon veroista aikaa, ei niitä pidetä vastikkeena tehdystä työstä eikä siten TyEL-ansiona.
– Merkitystä ei ole sillä maksetaanko korvaus työsuhteen aikana vai sen päättyessä, kertoo Varman asiakaspalvelupäällikkö Arja Iisakkala.
Yhdenmukainen ansiokäsite on myös lakisääteisessä työtapaturmavakuutuksessa ja työttömyysvakuutuksessa. Näin ollen työsuhteen aikana tai sen päättyessä maksettava korvaus lisävapaapäivistä ei ole myöskään TyTAL:in tai työttömyysvakuutusmaksun alaista ansiota.
Tulorekisterin ohjeistusta on muutettu
Tulorekisterin ohjeiden mukaan lisävapaapäivistä maksettu korvaus on ohjeistettu ilmoittamaan tulorekisteriin 31.12.2020 asti tulolajilla Muu henkilöstölle suunnattu veronalainen etu (315). 1.1.2021 alkaen on käytettävä tulolajia 216 Muu maksettu lisä, joka on oletusarvoisesti kaikkien työnantajamaksujen alaista.
Jotta työnantajamaksut menisivät oikein, ilmoitukselle on muutettava vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi -tieto seuraavasti:
- Työeläkevakuutusmaksun alainen - ei
- Sairausvakuutusmaksun alainen - kyllä
- Työttömyysvakuutusmaksun alainen - ei
- Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen - ei
Huomioithan, että korvausta vuosilomaa täydentävistä lisävapaapäivistä ei voi ilmoittaa tulolajilla vuosilomakorvaus (234). Vuosilomakorvauksen tulolajilla ilmoitetaan vain lomakorvaus työsuhteen päättyessä.
Vuosilomaa täydentävien lisävapaapäivien myöntäminen perustuu EU:n työaikadirektiivin velvoitteiden täyttämiseen
Vuosilomalain 1.4.2019 voimaan astunut muutos antaa työntekijälle oikeuden täydentäviin lisävapaapäiviin sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon ajalta, mikäli hänen ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää kyseisestä poissaolosta johtuen.
Vuosilomaa täydentävien lisävapaapäivien myöntäminen perustuu EU:n työaikadirektiivin velvoitteiden täyttämiseen. Lisävapaapäivät eivät siten ole vuosilomalaissa tarkoitettua vuosilomaa, eivätkä työssäolon veroista aikaa. Näin ollen lisävapaapäiviltä ei myöskään kerry vuosilomaoikeutta ja työnantajien tulisi käsitellä niitä vuosilomakirjanpidossa eri tavalla.