Mitä on työn merkityksellisyys ja kuka se määrittää? Miksi ammattikoulu nähdään vähemmän arvokkaana kuin lukio?
Muun muassa nämä näkökulmat nousivat esiin toukokuussa TAT:n järjestämissä Hyvää työtä nuori -dialogitilaisuuksissa, jotka kokosivat yhteen nuoria, nuorten parissa työskenteleviä, yrittäjiä, tutkijoita ja muita työelämäasiantuntijoita miettimään yhdessä, millaista on tulevaisuuden hyvä työelämä.
Tilaisuuksissa pohdittiin ja vedettiin yhteen keskustelijoissa heränneitä ajatuksia TAT:n vuosittain julkaiseman Nuorten tulevaisuusraportin pohjalta sekä fasilitaattorin avulla. Tilaisuudet luovat pohjaa 29.9.2021 järjestettävälle Varman, Itlan ja TAT:n Hyvää työtä nuori -verkkotapahtumalle.
– Halusimme dialogitilaisuudet mukaan osaksi tapahtumaa, koska usein, kun puhutaan nuorista, nuoret eivät ole itse keskustelussa mukana. Tilaisuuden varmistivat, että myös nuoret pääsevät vaikuttamaan tapahtuman sisältöön, kertoo viestintäjohtaja Panu Mäenpää TAT:sta.
Erätauko takaa tasavertaisen keskustelun
Dialogitilaisuudet järjestettiin Sitran kehittämällä Erätauko-menetelmällä, jonka tavoitteena on tuoda eri lähtökohdista tulevia ihmisiä käymään tasavertaista keskustelua. Menetelmä antaa puheenvuoron myös heille, jotka herkästi jäävät keskusteluiden ulkopuolelle.
Viime vuosina rakentavalle tavalle käydä yhteiskunnallista keskustelua on ollut kysyntää.
– Yhteiskunnallinen keskustelu on ollut tulehtunutta. Äänekkäimmät huutavat, ja sosiaalinen media ruokkii sitä entisestään. Tarve keskustelua ohjaavalle menetelmälle on noussut esiin, kertoo tilaisuuksien fasilitaattorina toiminut Annina Laaksonen Suomen Nuorisoseurat ry:stä. Laaksosella on hyvä ymmärrys nuorisojärjestöistä sekä pitkä kokemus niin Erätauko-menetelmästä kuin keskustelujen fasilitoinnista.
– Kun puhutaan tulevaisuuden työelämästä ja siitä, miten nuoret näkevät sen, on keskusteltava yhdessä, jotta toista voidaan aidosti ymmärtää, Laaksonen summaa.
Erätauko-menetelmän mukaisesti jokainen keskusteluun osallistuva edusti dialogitilaisuuksissa omia mielipiteitään, ei omaa organisaatiotaan tai viiteryhmäänsä. Näin nuoret saivat edustaa itseään, eivätkä koko nuorisoa.
Työn merkityksellisyys puhututtaa
Nuorten tulevaisuusraportti kartoitti lähes 15 000 yläkoululaisen, lukiolaisen ja ammatillisen opiskelijan ajatukset työelämämaisemasta ja eri alojen houkuttelevuudesta. Tulevaisuusraportin tutkimustulokset toimivat pohjana tilaisuuksissa käydylle keskustelulle: miltä tulevaisuuden työelämä näyttää ja resonoivatko tulokset nuorissa tai nuorten parissa työskentelevissä? Dialogin avulla eri osapuolten näkökulmat voitiin tuoda yhteen.
– Yllättävää oli se, miten syvästi aiheista päästiin keskustelemaan lyhyessä ajassa ja miten paljon nousi esiin uusia näkökulmia, Laaksonen kertoo.
Keskusteluissa nousi Laaksosen mukaan esiin huoli siitä, että nuorista käydään yhteiskunnallista keskustelua, josta nuoret eivät tunnista itseään.
Toinen sekä tulevaisuusraportissa että keskusteluissa korostunut teema oli työn merkityksellisyys. Mäenpään mukaan tulevaisuusraportissa tuli ilmi, että itselle ja koko yhteiskunnalle merkityksellinen työ on palkkaakin tärkeämpi. Myös arvot nähtiin tärkeinä.
– Työ ei ole vain työtä, vaan sen täytyy myös heijastaa omaa arvomaailmaa, Mäenpää sanoo.
Dialogeissa taas osallistujat pohtivat, pitääkö merkityksellisen työn olla maailman pelastamista tai muuta suurta, vai voiko merkitys löytyä mistä tahansa työstä, jonka työntekijä kokee itselleen mielekkäänä. Paineeseen löytää merkityksellinen työ samaistuttiin Laaksosen mukaan vahvasti.
– Osallistujat keskustelivat, että myös kaupan kassana tai muulla matalapalkka-alalla työskenteleminen voi olla merkityksellistä tekijälleen. Koronapandemia on nostanut esiin myös niin sanotut itsestään selvinä pidetyt ammattiryhmät kuten palvelualan, siivoojat ja hoitajat.
“Työelämä ei voi olla hyvää, jos itsellä ei ole hyvä olla”
Dialogitilaisuuksissa käytyjä keskusteluja tullaan hyödyntämään Hyvää työtä nuori -päätapahtumassa 29.9.2021.
– Saimme luotua hyvää pohjaa sille, että pystymme koostamaan tapahtumassa yhteen sen, miltä tulevaisuuden työelämä tulee näyttämään, Mäenpää kertoo.
Myös tulevaisuusraportin tuloksissa nousi esiin työhyvinvoinnin merkitys: sen on oltava hyvällä tolalla, jotta työelämä on hyvää.
– Työelämä ei ole vain suoritteista kiinni eikä työelämä voi olla hyvää, jos itsellä ei ole hyvä olla. Työelämän on oltava reilua, ja jokainen saa olla oma itsensä. Tasapäistämisen aika on ohi, Laaksonen summaa.
– Kaikki yritykset haluavat tyytyväisiä ja sitoutuneita työntekijöitä. Aikojen ja työpaikkojen on muututtava, Mäenpää lisää.
Dialogitilaisuuksien satoa käytetään 29.9.2021 järjestettävän Hyvää työtä nuori -verkkotapahtuman päättävässä paneelikeskustelussa, jossa vedetään yhteen koko tapahtumakokonaisuuden anti eri toimijoiden kesken. Lopputuloksena syntyy hyvän tulevaisuuden ja työn manifesti. Tapahtuman järjestävät Varma, Itla ja TAT.
Hyvää työtä nuori -tapahtumassa 29.9. etsitään konkreettisia ratkaisuja nuorten tukemiseen työelämässä - ilmoittaudu mukaan!
Varma, Itla ja TAT järjestävät syyskuussa Hyvää työtä nuori -tapahtuman. Verkkotapahtumana toteutettava tilaisuus pidetään keskiviikkona 29.9. klo 12–15.30.
Tapahtumassa nuoret ovat itse pääosassa. Tavoitteena on löytää konkreettisia ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseen ja työelämään kiinnittymiseen eri toimijoiden ja sukupolvien kesken. Ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja tutkijoilta, yritysten ja järjestöjen edustajilta, yrittäjiltä ja päättäjiltä. Suuri osa puhujista on itse nuoria. Mukana on myös nuorista ja aikuisista koostuva, puheenvuoroja kommentoiva raati. Tapahtuma huipentuu osallistujien yhteiseen paneelikeskusteluun. Tapahtuman lopputuloksena syntyy Hyvän tulevaisuuden ja työn manifesti.