Varman raportti: Palvelualalla eniten uusia alkavia työkyvyttömyyseläkkeitä hotelli- ja ravintola-alan suurissa yrityksissä, keinoja työn kuormituksen hallintaan on

Varman raportissa tarkastellaan palvelualan työn kuormitus- ja voimavaratekijöitä sekä tarjotaan ratkaisuja työn kuormittavuuden hallintaan. Varman datan mukaan palvelualalla eniten alkavia työkyvyttömyyseläkkeitä on hotelli- ja ravintola-alan suurissa yrityksissä.

Tietoa työkyvystä -sarjan tuoreessa raportissa Palveluala ja työkyky – tutkittua tietoa ja keinoja työn kuormituksen hallintaan kaupan alalle sekä majoitus- ja ravitsemisalalle tarkastellaan näillä aloilla tehtävän työn ominaispiirteitä, kuormitus- ja voimavaratekijöitä ja työkykyä sekä tarjotaan työpaikoille ratkaisuja työn kuormittavuuden hallintaan.

– Palveluala on merkittävä työllistäjä Suomessa. Alan vetovoimaisuuden ylläpito edellyttää työolosuhteiden jatkuvaa kehittämistä. Hyvät työolosuhteet tukevat myös työntekijöiden työkykyä, korostaa raportin koonnut tutkimuspäällikkö Auli Airila.

Työkyvyn kehittämisessä on tärkeää huomioida työn erityispiirteet, jotta tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttavia

Ammattien ja työtehtävien kirjo on palvelualalla suuri, ja myös työn kuormitustekijät vaihtelevat. Tyypillisiä palvelualan fyysisiä kuormitustekijöitä ovat hankalat työasennot, käsin tehtävät nostot ja siirrot sekä seisomatyö. Myös työajan piir­teet, kuten ilta- ja yötyö sekä lyhyet työvuorovälit, voivat lisätä kuormitusta. Työn psykososiaalinen kuormitus voi liittyä esimerkiksi työjärjestelyihin, työpaikan sosiaalisiin suhteisiin tai väkivallan uhkaan työssä. Myös työympäristöteki­jät, kuten kuumuus tai meluhaitat, voivat aiheuttaa kuormitusta.

Palvelualan töissä on myös voimavaroja, jotka tuke­vat työntekijöiden työkykyä. Moni kokee työnsä merkityk­selliseksi, monipuoliseksi ja haastavaksi. Myös asiakaspal­velutyö sekä hyvät vaikutus- ja kehittymismahdollisuudet työssä ovat monelle merkittäviä työn voimavaroja. Lisäksi hyvä esihenkilötyö ja toimivat työntekijöiden väliset suhteet kannattelevat työntekijöitä silloinkin, kun työssä kohtaa haasteita.

– Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisin syy sairauspoissa­oloihin palvelualalla. Huolestuttavaa on mielenterveyteen liittyvän oireilun kasvu. Palvelualan työntekijät kokevat kuitenkin tutkitusti työhyvinvoin­tinsa varsin hyväksi, Auli Airila tiivistää.

Työpaikoilla on useita keinoja kuormitustekijöiden hallintaan ja työkyvyn edistämiseen. Ratkaisut liittyvät esimerkiksi johtamisen ja esihenkilötyön kehittämi­seen, työn muokkauksen käytäntöihin, työn organisointiin, yhteisöllisyyden vahvistamiseen, vaikutusmahdollisuuk­sien parantamiseen tai verkostoyhteistyön vankistamiseen.

– Olennaista on tunnistaa kunkin työn keskeiset kuormituste­kijät, keinot niiden hallintaan ja tehdä sen jälkeen toimen­piteitä, jotka tukevat työkykyä, Airila painottaa.

Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus vaihtelee eri ammattiryhmissä

Varman eläkehakemuksia koskeva data osoittaa, että palvelualalla korkein työkyvyttömyyseläkkeen alkavuus on hotelli- ja ravintola-alan suurissa yrityksissä. Seuraavaksi eniten eläkkeitä alkaa ammattiryhmässä, joka kattaa palvelualan työntekijät kahviloissa, huoltamoilla, baareissa sekä torikaupassa.

Raportissa selvitetään tarkemmin palvelu- ja kassatyö -ammattiryhmän työkykyä. Tässä ryhmässä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy sekä miehillä että naisilla, mutta mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden osuus on kasvanut viime vuosina.

Työeläkevakuuttaja on työpaikkojen tärkeä kumppani työkyvyttömyysriskien arvioinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa.

– Etsimme tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa ratkaisuja työkyvyn haasteisiin kunkin asiakkaan tilanne huomioiden. Palvelualalla uudet osaamisvaatimukset haastavat alan toimijoita. Tänä päivänä erityisesti automatisointi muokkaa työtehtäviä merkittävästi vaatien uudenlaista osaamista ja töiden jatkuvaa kehittämistä. Tällä on vaikutusta myös työkyvyttömyysriskeihin ja työkyvyn kehittämisen toimenpiteisiin, työkykyjohtaja Pia Kontti toteaa.

Lisätietoa:

 

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on vastuullinen ja vakavarainen eläkevarojen sijoittaja. Yhtiö vastaa yksityisellä sektorilla noin 909 000 henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2021 Varman maksutulo oli 5,6 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 6,2 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo oli maaliskuun 2022 lopussa 57,6 miljardia euroa.

Yhteyshenkilöt

Auli Airila

Tutkimuspäällikkö

Pia Kontti

Työkykyjohtaja

Voisit olla kiinnostunut myös näistä