Työkyvyttömyyseläkehakemusten laskutrendi kääntyi nousuun vuonna 2022

Uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Varmaan 5 370 vuonna 2022. Määrä kasvoi edellisvuodesta 6,8 prosentilla.

– Hakemusmäärän kasvu kohdentui eniten 60 vuotta täyttäneiden ikäryhmään, eläkejohtaja Jyrki Rasi kertoo.

Yli 60-vuotiaiden hakijoiden ikäryhmässä hakemusten määrä kasvoi peräti 30 prosenttia. Suhteessa koko hakijajoukkoon tarkasteltuna yli 60-vuotiaiden hakijoiden osuus nousi 3 prosenttiyksikköä. Alle 35-vuotiailla hakemusmäärän kasvu oli maltillista.

Työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin vuonna 2022 aiempaa myöhemmin. Myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden keskimääräinen alkamisikä oli 53,1 vuotta.

Miesten osuus myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä oli 58,5 prosenttia.

Eniten työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin rakennus- ja kuljetusalojen työntekijöille. Näiden jälkeen eniten eläkkeitä myönnettiin hoiva- ja sosiaalialan sekä palvelualan työntekijöille.

Uusissa työkyvyttömyyseläkkeissä mielenterveyden häiriöt olivat keskeisin työkyvyttömyyden syy, osuus oli 34,4 prosenttia uusista työkyvyttömyyseläkkeistä. Naisilla osuus oli peräti 41,4 prosenttia, ja miehillä selvästi matalampi, 29,5 prosenttia. Miehilläkin mielenterveyden häiriöt olivat yleisin työkyvyttömyyden syy. Toiseksi yleisin työkyvyttömyyden syy oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, 26,4 prosenttia.

Uusien työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysosuus oli aiempaan tapaan varsin suuri, Eläketurvakeskuksen tilastointitavan mukaan 40,4 prosenttia.

– Hylkäysosuus on selvästi korkein mielenterveysperusteisissa hakemuksissa. Hoitojärjestelmän puutteiden vuoksi etenkin masennustiloista aiheutuvat sairauspoissaolot pitkittyvät huolimatta siitä, että mielenterveyshäiriöt eivät kaikissa tapauksissa ole vaikea-asteisia. Tähän vaikuttaa osin myös se, että taustalla on erilaisia muun muassa perhetilanteeseen, talouteen tai psykososiaaliseen kuormitukseen liittyviä ongelmia, joiden ratkaisemiseen ihmiset eivät saa riittävää tukea, ylilääkäri Jan Schugk taustoittaa.

Koronavirusinfektion jälkitilojen vuoksi työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Varmaan edelleen hyvin vähän suhteessa sairastettujen tartuntojen määrään, vain joitakin kymmeniä. Vaikeiden koronainfektioiden aiheuttamat jälkitilat vähenivät edellisvuoteen verrattuna, kun taas lievempien infektioiden aiheuttamat pitkäaikaisoireet, ns. long covid -oireet, lisääntyivät hakemuksissa.

Muutokset hakemusmäärissä heijastelevat noin vuoden viiveellä muutoksia Kelan sairauspäivärahatilastoissa. Vuosina 2021 ja 2022 sairauspäivärahaa saaneiden määrä lisääntyi molempina vuosina 3,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

– Tämä näkyi pienenä kasvuna myös työkyvyttömyyseläkehakemuksissa vuonna 2022 ja todennäköistä on, että maltillinen hakemusmäärän kasvu jatkuu myös vuonna 2023, Jan Schugk kertoo.

Kuntoutushakemusten määrä jatkoi alkuvuonna 2022 kahden edellisen vuoden ajan jatkunutta vähenemistään, mutta hakemusten määrä kääntyi kasvuun loppuvuodesta. Kaikkiaan hakemuksia tuli Varmaan 9,2 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Kuntoutujien keski-ikä on nousussa: uusien kuntoutujien keski-ikä on nyt miehillä lähes 49 vuotta ja naisilla 47 vuotta. Miesten osuus uusista kuntoutujista oli 59 prosenttia.

– Kuntoutuksen tuloksellisuus pysyi viime vuonnakin korkealla tasolla. Kuntoutusohjelmaan osallistuneista kuntoutujista 82,4 prosenttia palasi työmarkkinoille, Jyrki Rasi kertoo.

Valtaosa Varman asiantuntijapalveluiden kautta tarjotusta työkykyjohtamisen tuesta yritysasiakkaille kohdentui vuonna 2022 organisaatioihin, joissa on tunnistettavissa kohonneita tai korkeita työkyvyttömyysriskejä.

– Varman tukea kaivattiin kuluneena vuonna ensisijaisesti yrityskohtaisten työkyvyttömyysriskien tunnistamiseen sekä näitä alentavien ja ennakoivien toimenpiteiden suunnitteluun. Lisäksi asiakastyössä perehdyttiin toimialakohtaisiin työkyvyttömyysriskeihin ja niiden ennakointiin, työkykyjohtaja Pia Kontti kertoo.