Varman raportti: Työkykyjohtamisen tulisi olla kiinteä osa pienyrityksen arkea

Tietoa työkyvystä -sarjan tuoreessa raportissa Tutkittua tietoa ja keinoja työkykyjohtamiseen pienyrityksissä tarkastelemme työkyvyn johtamista ja sen konkreettisia keinoja erityisesti alle 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Kuvaamme myös pienyritysten työntekijöiden työkyvyn ja työkyvyttömyyden tilaa sekä tarjoamme käytännönläheisiä keinoja työkyvyn edistämiseen.

– Pienet yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ja uudet työpaikat syntyvät pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Henkilöstö on pienyrityksen olennainen voimavara, ja siksi on tärkeää huolehtia työntekijöiden työkyvystä, raportin toinen kirjoittaja, tutkimuspäällikkö Minna Savinainen sanoo.

Hyvä työkykyjohtaminen vähentää työkyvyttömyyden kustannuksia ja vahvistaa pienyrityksen työnantajakuvaa. Hyvä työkykyjohtaminen on myös keskeinen osa pienyritysten vastuullisuutta, ja siten merkittävä kilpailuvaltti.

– Työkykyjohtamisessa keskeistä on johdon sitoutuneisuus, henkilöstön aktiivinen osallistuminen sekä sujuva yhteistyö työkyvyn yhteistyöverkostossa. Yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat tukevat työkyvyn johtamista. Työkykyjohtamisen vaikuttavuutta lisäävät ennakointi, kokonaisvaltaisuus sekä jatkuva toiminnan kehittäminen, tutkimuspäällikkö Auli Airila painottaa.

Pienyrityksen johdolla on tärkeää olla kokonaisvaltainen ymmärrys henkilöstön työkyvystä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Työkyvyn johtamisen tulisi olla kiinteä osa yrityksen johdon agendaa, aivan kuten liiketoiminnan johtamisen. Työterveyshuolto on pienyrityksen keskeinen kumppani työterveyden edistämisessä ja työkyvyn tukemisessa.

– Työkykyjohtaminen on usein jokapäiväistä johtamista ja toimintaa. Jo arkinen kuulumisten kyseleminen tukee työkyvyn johtamista, Airila korostaa.

Myös yrittäjän omalla työkyvyllä on keskeinen merkitys yrityksen menestymisen, työntekijöiden työkyvyn ja kansantalouden kannalta.

Pienyrityksissä kokemus työkyvystä on tutkimusten mukaan jossakin määrin parempi kuin suuremmissa yrityksissä, ja sairauspoissaoloja on vähemmän kuin suurissa yrityksissä.

– Pienyrityksissä vallitsee usein avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, ja työhön saa tarvittavaa tukea, mikä vahvistaa työntekijöiden työkykyä, Airila toteaa.

Toisaalta sairauspoissaolot aiheuttavat usein henkilöstömäärän pienuuden vuoksi pienyrityksissä haasteita, mikä voi johtaa sairaana työskentelyyn.

– Sairaana työskentely voi olla pienyrityksissä jopa yleisempää kuin sairauspoissaolot. Tämä on huolestuttavaa, sillä sairaana työskentely voi tutkitusti pidemmällä aikavälillä johtaa työkyvyttömyyteen, Savinainen sanoo.

Varman data vuosilta 2013–2019 osoittaa, että pienyrityksissä tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Toiseksi yleisin syy on mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Myös koko Varman aineistossa tule-sairaudet ja mielenterveyssairaudet olivat yleisimmät työkyvyttömyyden syyt.

Työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden pienyritysten työntekijöiden keski-ikä on 56,3 vuotta, joka on hieman korkeampi kuin Varman suuremmissa asiakasyrityksissä työskentelevillä työkyvyttömyyseläkkeen hakijoilla (55,2 vuotta).

– Huolestuttavaa on se, että työkyvyn tukitoimia on toteutettu pienyritysten työkyvyttömyyseläkkeen hakijoille huomattavasti harvemmin kuin suuremmissa yrityksissä. Esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat harvinaisempia pienyrityksissä, Savinainen kertoo.

– Tähän saattaa heijastua se, että pienen yrityksen johtajalla on usein monta vaativaa roolia yrityksen strategisesta johtamisesta käytännön arjen työhön sekä henkilöstön työkyvyn edistämiseen, jatkaa Savinainen.

Pienyritysten työkyvyn raporttiin on koottu käytännönläheisiä työkaluja työn kuormitustekijöiden tunnistamiseen ja työkykyjohtamisen käytäntöihin sekä sen vaikuttavuuden arviointiin.

– Raportti tuo kattavasti esiin pienyrityksen haavoittuvuuksia ja vahvuuksia työkyvyn ja työkykyjohtamisen suhteen. Varman lähitulevaisuuden suunnitelmissa on kehittää yhdessä asiakkaiden kanssa erityisesti pienyrityksille sopivia nykyaikaisia työkaluja työkyvyn tukemiseen, sanoo työkykypalveluista vastaava johtaja Pauli Forma.

Tietoa työkyvystä -sarjassa on aiemmin ilmestynyt viisi toimialakohtaista raporttia, jotka käsittelevät työkykyä tietotyössä, palvelualalla, kuljetusalalla, teollisuudessa ja sosiaali- ja terveysalalla.