Jokin aika sitten KHO katsoi päätöksessään, että työnantajan työntekijän puolesta maksamat oikeudenkäyntikulut ovat veronalaista ansiota työntekijälle. Lisäksi, jos työnantaja korvaa työntekijälle em. oikeudenkäyntikulujen perusteella määrätyt verot, niin ne ovat myös verohallinnon tulkinnan mukaan veronalaista ansiota työntekijälle.
Vaikka eläkkeen ja TyEL-maksujen perusteena oleva ansio on pääsääntöisesti sama kuin ansio, jota verottaja pitää tuloverolain mukaisena palkkana, niin aivan näin mustavalkoista asia ei ole. TyEL:ä sovellettaessa ratkaisevaa on se, onko kyseinen suoritus vastiketta työntekijän tekemästä työstä, sillä eläkkeen perusteena olevana ansiona pidetään vain palkkaa tai muuta korvausta, joka on maksettu korvauksena tehdystä työstä. Kyseisessä tapauksessa oikeudenkäyntikulut ovat syntyneet asianajajien työsuorituksen perusteella, eivätkä kyseisen työntekijän työsuorituksen perusteella. Eläketurvakeskus on siten katsonut, että työnantajan työntekijälle korvaamat oikeudenkäyntikulut tai niiden perusteella määrätyt verot eivät ole TyEL-ansiota.
Tulkinta merkitsee, että suorituksia kohdellaan eri tavoin verotuksessa ja työeläkevakuuttamisessa. Veronalaiset suoritukset jäävät TyEL-ansion ulkopuolelle, niistä ei makseta TyEL-maksua eikä niiden perusteella kerry TyEL-eläkettä.
Aiheesta muualla
Eläketurvakeskus: Työnantajan maksamista oikeudenkäyntikuluista ei kerry työeläkettä