Viime vuonna Varmaan tuli 5 600 uutta työkyvyttömyyseläkehakemusta. Samana vuonna uusista työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylättiin yli 41 prosenttia. Hakemusten hylkäysosuus on kasvanut useita vuosia koko työeläkealalla.
– Vaikka työkyvyttömyyseläkkeen kriteerit eivät täytykään, on hylkäyspäätöksen saaneilla pääsääntöisesti jokin lääkärin toteama sairaus. Hylkäyksen saaneille kasaantuu usein taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia, ja työnantaja menettää työntekijän työpanoksen. Yhteiskunnalle kustannukset ovat merkittäviä, jos hylkäyspäätöksen saanut jää sosiaalietuuksien kierteeseen, tutkimuspäällikkö Auli Airila sanoo.
Työssä jatkaminen käytettävissä olevalla työkyvyllä hyödyttää kaikkia
Varman tutkimuksessa tutkittiin sitä, mitkä sosiodemografiset ja terveyteen liittyvät tekijät ennakoivat aiemmin hylkäyspäätöksen saaneiden täyttä tai osatyökyvyttömyyseläkepäätöstä kahden vuoden kuluessa päätöksestä. Tutkimus osoitti, että 15 prosenttia kielteisen päätöksen saaneista päätyi pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle seuranta-aikana.
Vanhempi ikä ja aiemmat työeläke-etuudet lisäsivät sekä täyden että osatyökyvyttömyyseläkkeen saamisen todennäköisyyttä. Mielenterveysdiagnoosilla ja muiden sairauksien diagnoosilla oli suurempi todennäköisyys saada täysi työkyvyttömyyseläke kuin tuki- ja liikuntaelinten sairauden diagnoosilla. Osatyökyvyttömyyseläkkeen sai todennäköisemmin tule- tai muiden sairauksien diagnoosilla kuin mielenterveyden diagnoosilla.
– Tutkimustieto voi auttaa työpaikkoja ja työterveyshuoltoa osatyökykyisten työntekijöiden tunnistamisessa ja heidän työkykynsä tukemisessa sekä kielteisen eläkepäätöksen saaneiden ohjaamisessa takaisin työelämään. Työssä jatkaminen käytettävissä olevalla työkyvyllä hyödyttää niin yksittäistä työntekijää, työnantajaa kuin koko yhteiskuntaa, johtava asiantuntija Riku Louhimo sanoo.
Työpaikan toimenpiteet avainasemassa työkyvyn tukemisessa
Työpaikat voivat vaikuttaa työkyvyttömyyden alenemiseen huolehtimalla erityisesti ikääntyvien työntekijöiden työkyvystä entistä varhaisemmassa vaiheessa. Tutkitusti vaikuttavia työpaikkojen keinoja ovat esimerkiksi työn muokkaus, korvaavan työn malli, ammatillinen kuntoutus sekä osasairauspäivärahan käyttö.
– Ensiarvoista olisi löytää ratkaisuja työkyvyn haasteisiin mahdollisimman varhain. Työpaikoilla olisi tärkeä pyrkiä ennaltaehkäisevästi vaikuttamaan työntekijöiden työkykyyn, tunnistamaan työkyvyn kannalta keskeiset riskiryhmät sekä käynnistää vaikuttavia työkyvyn tuen toimenpiteitä jo sairauspäivärahakauden aikana, Auli Airila painottaa.
Työterveyshuolto on työpaikkojen keskeinen kumppani siinä tilanteessa, kun työntekijä saa hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen. Työterveyshuollon aktiivinen rooli työhön paluun mahdollisuuksien selvittämisessä lisää huomattavasti työhön paluun todennäköisyyttä.
– Varma tarjoaa tutkittua tietoa ja välineitä, joiden avulla työpaikat voivat vahvistaa työkykyyn liittyvää osaamista. Autamme asiakkaitamme tunnistamaan, ennaltaehkäisemään ja hallitsemaan työkyvyttömyysriskejä sopivilla toimenpiteillä. Riskien tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ratkaisujen löytäminen yksittäisten työntekijöiden työkykyongelmiin tukee työssä jatkamista pidempään, palvelujohtaja Sanna Salminen kertoo.
Tutkimuksen tekijöiden Auli Airilan, Tiia Rehon, Kirsi Karvalan, Petri Määtän, Sami Hårdhin ja Riku Louhimon vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli ”Mitkä tekijät ennakoivat täyden ja osatyökyvyttömyyseläkkeen saamista hylkäyksen jälkeen?” on julkaistu Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehden numerossa 61 (2). Tutkimuksen aineisto muodostui Varman anonymisoidusta rekisteriaineistosta.
Yhteystiedot medialle
Riku Louhimo
Sanna Salminen
Kuntoutus, työkyvyttömyyseläkkeet
Hanna Leskelä
Varman hallinto, työkyvyttömyysriskin hallinta, eläkepalvelut, vastuullisuus