Varman tutkimus: Työkykyjohtaminen nähdään organisaatioissa strategisesti tärkeänä, mutta suunnitelmallisuutta tarvitaan lisää

Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, miten toimintaympäristön megatrendit ja muuttuva työelämä heijastuvat työkyvyn tukemisen ja työkykyjohtamisen keinoihin, ja miten niitä pitäisi kehittää.

Tutkimuksen määrällisenä aineistona hyödynsimme Varman digitaaliseen asiointipalveluun sisältyvän työkykyjohtamisen riskikartoituksen vastauksia, joissa arvioidaan esimerkiksi työkykyjohtamisen nykytilaa ja kehittämiskohteita. Tutkimusaineisto kattaa vastaukset 400 organisaatiolta. Laadullisen aineiston keräsimme Varman asiakkaille suunnatuista työpajoista, joihin osallistui 26 henkilöä 12 organisaatiosta.

– Riskikartoitusten vastausten mukaan työpaikoilla ymmärretään se, että työkykyriskit vaikuttavat organisaation toimintakykyyn ja tuloksellisuuteen. Kehittämistarpeita tunnistettiin työkykyjohtamisen tavoitteellisuudessa ja suunnitelmallisuudessa sekä toimenpiteiden seurannassa, tutkimuspäällikkö Minna Savinainen sanoo.

Noin 67 prosenttia vastanneista organisaatioista oli sitä mieltä, että työkyvyttömyysriskit voivat vaikuttaa organisaation toimintakykyyn ja tuloksellisuuteen. Noin 50 prosenttia arvioi, että henkilöstön työkyky nähdään strategian toteutumisen edellytyksenä. Toisaalta peräti 34 prosenttia vastasi, että työkykyjohtaminen ei omassa organisaatiossa ole tavoitteellista ja suunnitelmallista.

Tutkimuksen mukaan työpaikoilla keskustelua herättävät erityisesti talouteen, digitalisaatioon, teknologiaan sekä toimintaympäristöön liittyvät muutokset. Työn kasvavat vaatimukset ja sen psykososiaalinen ja kognitiivinen kuormittavuus sekä monet toimintaympäristöön, yhteiskuntaan ja yksilöön liittyvät tekijät vaikuttavat työntekijöiden työkykyyn.

– Tutkimuksemme osoittaa, että työkykyjohtamisen on uudistuttava, jotta työntekijät säilyvät työkykyisinä myös tulevaisuudessa. Muutostarpeita tunnistettiin esimerkiksi työkykyjohtamisen toiminta- ja ajattelutavoissa, osaamisessa, arjen työkykyjohtamisessa, työkyvyn tuen toimenpiteissä sekä yhteistyössä, tutkimuspäällikkö Auli Airila kertoo.

– Tulevaisuuden työkykyjohtamisen tulee olla strategista, ennakoivaa ja osallistavaa sekä arkea läpileikkaavaa päivittäistä työtä. Kun työpaikan johto ymmärtää, että työkykyjohtaminen on organisaation kilpailuetu, on perusta vaikuttavalle työkykyjohtamiselle vahva, painottaa Auli Airila.

Ennakointi on tärkeää, jotta työkyvyn ongelmiin voidaan tarttua riittävän varhain. Hyvä työkykyjohtaminen edellyttää henkilöstön osallistamista sekä sujuvaa yhteistyötä työkyvyn tuen verkostoissa. Työkykyjohtamisen tulee perustua analysoituihin tarpeisiin ja vaikuttaviin toimenpiteisiin. Lisäksi on tärkeää varmistua seurannasta, arvioinnista ja toiminnan jatkuvasta kehittämisestä.

– Tapamme puhua työstä ja työelämästä olisi hyvä olla myönteisempää. Työpaikoilla tarvitaan ymmärrystä esimerkiksi siitä, että me kaikki voimme olla ajoittain osatyökykyisiä, eikä se ole este työnteolle. Myös haastavista työkykyyn liittyvistä asioista on uskallettava puhua, mikä edellyttää pitkäjänteistä luottamuksellisen ja avoimen ilmapiirin rakentamista, Minna Savinainen korostaa.

Työpaikalla on tärkeä säännöllisesti pysähtyä yhdessä pohtimaan tulevaisuutta ja mahdollisia työkykyjohtamisen tulevaisuuskuvia.

– Hyvä lähtökohta on se, että monella työpaikalla on ymmärretty työkykyjohtamisen merkitys työpaikan menestyksessä ja kestävän työelämän edistämisessä. Tutkimuksemme mukaan tulevaisuuden työkykyjohtamisessa nähdään myös useita innostuksen aiheita. Esimerkiksi teknologinen kehitys auttaa tunnistamaan työkyvyn ongelmia varhaisessa vaiheessa ja keventää fyysisesti raskasta työtä, Auli Airila sanoo.