Tunnista työn fyysiset kuormitustekijät ja tue henkilöstösi työkykyä

Mikä tahansa työ voi kuormittaa fyysisesti. Työn fyysiset kuormitustekijät eivät kosketa ainoastaan raskasta ruumiillista työtä tekeviä, vaan myös istumatyö tai esimerkiksi paikoillaan seisten tehtävä työ aiheuttavat fyysistä kuormitusta.

Työn fyysisiä kuormitustekijöitä ovat muun muassa käsin tehtävät raskaat siirrot ja nostot, hankalat, epäergonomiset tai staattiset työasennot, toistuvat yksipuoliset liikkeet sekä runsas kävely. Myös melu, tärinä, työympäristön lämpötila, puutteelliset työvälineet ja riittämätön tauotus aiheuttavat fyysistä kuormitusta.

Työnantajan tulee suhtautua työn fyysisiin kuormitustekijöihin vakavasti sillä tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat merkittävän osan työkyvyttömyydestä. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia työntekijöidensä terveydestä ja turvallisuudesta työpaikalla ja puuttua haitallisiin työn fyysisiin kuormitustekijöihin. Työkykyjohtamiseen sekä työkyvyttömyysriskien tunnistamiseen ja hallintaan on olemassa konkreettisia työkaluja.

Lue lisää työn fyysisestä kuormituksesta Työsuojeluhallinnon sivuilta.

Mitä työn fyysiset kuormitustekijät ovat?

Fyysisellä kuormituksella tarkoitetaan tuki- ja liikuntaelimistöön sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvaa kuormitusta. Työn fyysiset kuormitustekijät voivat liittyä esimerkiksi työliikkeisiin ja -asentoihin sekä työympäristöön.

Työliikkeisiin ja -asentoihin liittyvät fyysiset kuormitustekijät

Yleisimpiä fyysistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä ovat hankalat työasennot ja käsin tehtävät raskaat nostot ja siirrot. Myös pitkään samanlaisena jatkuva työasento voi aiheuttaa staattista, pysyvää lihasjännitystä ja sen seurauksena fyysisiä oireita ja kipuja.

Työympäristöön liittyvät fyysiset kuormitustekijät

Työpaikan ja työympäristön olosuhteet voivat aiheuttaa fyysistä kuormitusta. Tällaisia kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi melu, heikko valaistus, huono ilmanlaatu, liian kuuma tai kylmä lämpötila, veto, tärinä tai ahtaat työskentelytilat.

Miten työn fyysisiä kuormitustekijöitä voidaan vähentää ?

Kattava perehdytys ja työhön opastus

Hyvä työergonomia sekä oikeanlaiset työkalut ja apuvälineet

Työaikajärjestelyt ja työkierto

Riittävä työn tauotus

Palautuminen työvuorojen välillä ja niiden aikana

Fyysisen kunnon ylläpito

Miksi työn fyysisiin kuormitustekijöihin on tärkeä kiinnittää huomiota työpaikoilla?

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat merkittävän osan työkyvyttömyydestä. On työnantajan vastuu ja velvollisuus puuttua työn haitallisiin fyysisiin kuormitustekijöihin.

Pitkään jatkuva ja liiallinen fyysinen kuormitus voi

  • aiheuttaa terveysongelmia, kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja rasitusvammoja,
  • altistaa työtapaturmille,
  • aiheuttaa sairauspoissaoloja ja pidempää työkyvyttömyyttä,
  • heikentää työntekijän työsuoritusta ja työkykyä,
  • laskea työmotivaatiota ja työtyytyväisyyttä ja 
  • lisätä halua vaihtaa työpaikkaa.

Kaikki fyysinen kuormitus ei ole haitallista. Kun kuormitus on tilanteeseen ja työntekijän työkykyyn nähden sopivaa, voi se olla jopa terveyttä tukevaa.

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus puuttua työn fyysisiin kuormitustekijöihin

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia työntekijöidensä terveydestä ja turvallisuudesta työpaikalla ja puuttua haitallisiin työn fyysisiin kuormitustekijöihin. Työnantajan tulee järjestää työtekijöilleen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, vaikka yrityksessä olisi vain yksi työntekijä.

Työterveyshuollon tekemän työpaikkaselvityksen avulla tunnistetaan sekä työn fyysisiä että psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja työhön liittyviä riskejä. Selvityksen pohjalta työterveyshuolto ja työnantaja luovat yhteistyössä toimintasuunnitelman kuormitustekijöiden vähentämiseksi ja työkyvyn parantamiseksi.

Lisäksi työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite. Se tarkoittaa, että työnantaja huomioi työn suunnittelussa ja mitoituksessa työn ominaispiirteisiin, työolosuhteisiin, työympäristöön ja työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat siten, että työntekijän terveys on turvattu. (Työturvallisuuslaki 25 §).

Tunnista ja hallitse työn fyysisiä kuormitustekijöitä

Kaikki työn aiheuttama fyysinen kuormitus ei ole huono asia. On olemassa paljon keinoja, joilla haitallista ja ylimääräistä kuormitusta voidaan hallita ja välttää. Ennen kuin kuormitustekijöihin voidaan puuttua, tulee ne tunnistaa.

Työntekijöiden palautetta ja kokemuksia kuormituksesta voidaan kerätä esimerkiksi erilaisilla kyselyillä, työterveyshuollon tekemillä työpaikkakäynneillä ja työterveystarkastuksilla sekä esihenkilön ja työntekijän välisillä keskusteluilla. Avainasemassa on aina työntekijöiden kuuleminen.

Työeläkevakuutusyhtiö on työpaikan tärkeä kumppani työkyvyttömyysriskien arvioinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa.

Tutustu Varman työkykyjohtamisen palveluihin

Perehdytyksellä ja työhön opastuksella on tärkeä rooli työn fyysisten kuormitustekijöiden hallinnassa

Uuden työntekijän perehdytys on hyvä hetki sekä tunnistaa yksilöllisiä työn fyysiseen kuormittavuuteen vaikuttavia seikkoja että opastaa työntekijälle työvälineiden oikeaoppinen käyttö ja ergonomiset työskentelytavat. Välineiden oikeaoppista käyttöä on hyvä käydä läpi aika ajoin myös pitempään töissä olleiden kanssa sekä aina, kun töihin tulee uusia välineitä.

Hyvällä työhön opastuksella voidaan varmistaa, että työn fyysiset kuormitustekijät eivät pääse kasvamaan liian suuriksi, ja lisäksi ehkäistä työtapaturmia.

Mahdollisuuksien mukaan on hyvä ottaa huomioon yksilön työkyky ja fyysiseen kuormitukseen vaikuttavat henkilökohtaiset seikat jo työsuhteen alussa.

Työergonomialla voidaan keventää työn fyysistä kuormitusta

Hyvällä työergonomialla voidaan keventää työn fyysistä kuormitusta sekä ennaltaehkäistä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja.

Työergonomia tarkoittaa sitä, että työvälineet, työtilat ja työympäristö on kehitetty ja muokattu työntekijän tarpeisiin sopivaksi. Työergonomiaan sisältyy myös työasentojen ja työskentelytapojen suunnitteleminen sellaiseksi, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän fyysistä kuormitusta ja edistävät työn sujuvuutta.

Istumatyössä tai paikoillaan seisten tehtävässä työssä ergonomisesti suunniteltu työpiste tukee kehon luonnollisia liikeratoja ja vähentää erityisesti selän, niska-hartiaseudun ja raajojen rasitusta. Esimerkiksi säädettävät tuolit ja työpöydät, ergonomiset näppäimistöt ja hiiret sekä sopiva valaistus ja ääniympäristö auttavat ehkäisemään työn fyysistä kuormittavuutta.

Olennaista on työasentojen vaihtelevuus. Paras työasento on aina seuraava asento.

Työkierto, tauotus ja työaikajärjestelyt varmistavat riittävän palautumisen ja levon

Sen lisäksi, että työn fyysisiin kuormitustekijöihin voidaan vaikuttaa työtä tehtäessä, on tärkeää ottaa huomioon myös riittävä tauotus, työkierto ja mahdollisuus palautua kuormituksesta sekä työvuorojen aikana että niiden välillä.

Fyysisesti kuormittavissa ammateissa yleinen keino kuormituksen keventämiseen on työkierto eli työtehtävien vaihtaminen tietyn ajan välein. Työkierto ehkäisee yksipuolista kuormitusta ja voi vaikuttaa positiivisesti työkykyyn.

Riittävä tauotus auttaa kehoa palautumaan työtehtävien kuormituksesta jo työpäivän aikana. Taukojen aikana on suositeltavaa verrytellä kehoa kevyesti liikkumalla, sillä se vilkastuttaa lihasten verenkiertoa ja vähentää tuki- ja liikuntaelinten rasitusta, stressiä sekä mahdollisia kipuoireita. Oleellista on, että liike eroaa työssä tehtävistä liikkeistä eli antaa vastapainoa työlle. Taukojen aikana keho palautuu työssä tapahtuvasta fyysisestä kuormituksesta.

Työpäivän aikana tapahtuvan palautumisen lisäksi myös työvuorojen välillä tapahtuva lepo on avainasemassa fyysisestä kuormituksesta palautumiseen. Mahdollisuuksien mukaan on hyvä luoda yksilöllisiä työaikajärjestelyjä, kuten työaikajoustot ja työajan lyhentäminen, jotka tukevat työkykyä.

Työelämän muuttuessa myös työn fyysiset kuormitustekijät muuttuvat

Teknologinen kehitys, robotiikka ja digitalisaatio ovat tuoneet työpaikoille monenlaisia keinoja työn fyysisten kuormitustekijöiden hallintaan. Monet fyysisesti kuormittavat manuaaliset työtehtävät ovat jääneet kokonaan historiaan, ja uudenlaisten apuvälineiden ja työkalujen ansiosta työn fyysinen kuormitus on keventynyt useissa ammateissa.

Toisaalta muuttuva työelämä on tuonut mukanaan uudenlaisia fyysisiä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Työn digitalisoituminen vaatii uuden oppimista ja osaamisen puutteet voivat aiheuttaa etenkin psykososiaalista kuormitusta.

Lue lisää: Osaamisen kehittäminen on voimavara työn murroksessa

Lisäksi yhä useammassa työssä iso osa työajasta vietetään tietokoneen äärellä. Istumatyö tai tietokoneen äärellä paikoillaan seisten tehtävä työ aiheuttavat keholle staattista kuormitusta, jota voidaan hallita muun muassa hyvällä työergonomialla ja työtä tauottamalla.

Lue lisää: Onko teollisuuden tuotantotyö muuttumassa asiantuntijatyöksi?

Työn fyysiset kuormitustekijät eri toimialoilla

Eri toimialoilla korostuvat osin erilaiset fyysiset kuormitustekijät, mutta yhteneväisyyttäkin löytyy.

Sosiaali- ja terveysalalla sekä teollisuudessa yleisimpiä fyysistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä ovat hankalat työasennot sekä käsin tehtävät nostot ja siirrot. Palvelualalla ja rakennusalalla fyysiset kuormitustekijät ovat edellä mainittujen kanssa samankaltaisia, mutta erityisesti seisomatyön aiheuttama kuormitus korostuu.

Kuljetusalalla fyysistä kuormitusta aiheuttavat erityisesti pitkä, yhtäjaksoinen istuminen, lastaus- ja purkutöissä tehtävät raskaat nostot sekä pitkät työvuorot. Tietotyössä työn kuormitus on useammin psykososiaalista kuin fyysistä, mutta istuminen ja yksipuoliset, staattiset työasennot aiheuttavat myös fyysistä rasitusta.

Voit lukea työn fyysisistä kuormitustekijöistä eri aloilla tutustumalla tekemiimme työkykyraportteihin.

Tutustu työkykyraportteihimme eri toimialoilta:

Rakennusala

Rakennusalan töissä esiintyy useita työkykyä kuormittavia tekijöitä. Kuormitusta aiheuttavat erilaiset työn fyysiset, psykososiaaliset ja kognitiiviset vaatimukset, jotka voivat vaihdella työn luonteen mukaan. Lisäksi monet
työympäristön riskit ja altisteet lisäävät kuormitusta.

Ratkaisuja työhön

Tutustu raporttiin

Pienyritykset

Pienyrityksellä on monia keinoja edistää työntekijöiden työkykyä. Johdon ja esihenkilön on tärkeä ymmärtää, miten työkykyä voi johtaa.
Näin voidaan ehkäistä työntekijöiden sairauspoissaoloja ja pysyvää työkyvyttömyyttä.

Ratkaisuja työhön 

Tutustu raporttiin

Sosiaali- ja terveysala

Työ sote-alalla voi olla monin tavoin kuormittavaa. Työn kuormittavuus syntyy työn erilaisista fyysisistä, psykososiaalisista ja kognitiivista vaatimuksista. Työ sote-alalla on usein myös eettisesti kuormittavaa. 

Ratkaisuja työhön

Tutustu raporttiin

Teollisuus

Teollisuus on liikevaihdoltaan Suomen suurin toimiala. Työ teollisuudessa voi olla monin tavoin kuormittavaa. Työn kuormittavuus syntyy työn erilaisista fyysisistä, psykososiaalisista ja kognitiivista vaatimuksista. 

Ratkaisuja työhön

Tutustu raporttiin

Kuljetusala

Suomessa kuljetusala työllistää reilu 113 000 ja maaliikenne noin 70 000 työntekijää. Kuljetusalan töissä esiintyy useita työkykyä kuormittavia tekijöitä. Haitallista kuormitusta vähentämällä ja voimavaroja lisäämällä voidaan vahvistaa työkykyä, vähentää sairauspoissaoloja sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä. 

Ratkaisuja työhön

Tutustu raporttiin

Palveluala

Suomessa tukku- ja vähittäiskaupassa työllisiä on yli 250 000 ja majoitus- ja ravitsemisalalla noin 90 000. Palvelualalla työn kuormittavuus syntyy työn erilaisista fyysisistä, psykososiaalisista ja kognitiivista vaatimuksista. 

Ratkaisuja työhön

Tutustu raporttiin

Tietotyö

Tietotyö on työtä, joka edellyttää monipuolista tiedon vastaanottamista
ja käsittelyä sekä uuden tiedon tuottamista. Yhä useampi työ edellyttää monipuolisia tiedonkäsittelyn taitoja, päätöksenteko- ja ongelmanratkaisukykyä sekä jatkuvaa uuden oppimista. 

Ratkaisuja työhön

Tutustu raporttiin

Työn fyysinen kuormitus etätyössä

Lisääntynyt etätyö on tuonut työelämään uusia fyysisen kuormituksen haasteita. Etätyössä esimerkiksi työntekijän koti muuttuu työpaikaksi, jossa työergonomia voi olla hyvinkin puutteellista.

Etätyössä työpiste ei välttämättä ole säädettävissä, ja moni päätyy tekemään töitä tietokone sylissä sohvalla tai keittiössä ruokapöydän ääressä. Lisäksi valaistus voi olla työn tekemisen kannalta heikko. Kaikki nämä tekijät yhdessä voivat lisätä työn fyysistä kuormitusta sekä heikentää työkykyä ja johtaa terveysongelmiin, kuten tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin.

Etätyön luonteen vuoksi myös työajan ja vapaa-ajan välinen raja voi hämärtyä, ja moni tekee huomaamattaan aiempaa pidempiä työpäiviä ilman taukoja. Lisäksi fyysinen aktiivisuus voi laskea, kun aiemmin kävellen tai pyörällä kuljettu työmatka jää pois. Työmatkaliikunnan pois jääminen voi myös vaikuttaa kuormituksesta palautumiseen ja töistä irtautumiseen.

Tämän vuoksi on tärkeää, että työnantaja tarjoaa tukea, kuten ohjeistusta kotitoimiston ergonomiaan ja kannusta säännöllisiin taukoihin, myös etätyötä tekeville työntekijöille.

Lue lisää: Onko etätyö työkyvylle uhka, mahdollisuus vai jotain siltä väliltä?

Me autamme sinua pitämään huolta henkilöstösi työkyvystä

Muuttuvan työelämän keskellä ei ole helppoa pitää huolta työkyvystä ja sen kestävyydestä. Me Varmassa autamme sinua tunnistamaan työn fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät sekä työkyvyttömyysriskit. Voimme auttaa ennaltaehkäisemään ja hallitsemaan niitä hyvin kohdennetuilla toimenpiteillä sekä löytämään ratkaisuja yksittäisten työntekijöiden työkykyongelmiin. Tarjoamme tutkittua tietoa ja välineitä, joilla kasvattaa työkykyyn liittyvää osaamista.

Tutustu työkykyjohtamisen palveluihin

Varma Akatemia koko henkilöstön työkyvyn tukena

Varma Akatemia on oppimisympäristö, jossa tarjoamme asiakasyrityksillemme tukea työkyvyn kehittämiseen. Varma Akatemiassa pääset tutustumaan työkyvyn johtamista ja ylläpitämistä kehittäviin verkkokursseihin, webinaareihin sekä valmiisiin opintopolkuihin esihenkilöille, HR-ammattilaisille ja henkilöstölle. 

Löydät Varma Akatemiasta juuri sinulle hyödyllistä sisältöä helposti joko työroolisi tai tietyn teeman perusteella. Suuri osa kursseista sopii kaikille, ja lisäksi omia kokonaisuuksia löytyy esimerkiksi esihenkilöille, yrittäjille ja henkilöstöasioista vastaaville.

Tutustu Varma Akatemiaan

Työelämän muodonmuutos -podcast

Työelämän muodonmuutos -podcastissa Varman työkykypalveluista vastaava johtaja Pauli Forma pureutuu työelämään ja työkykyyn liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää ja miten ajankohtaiset ilmiöt muovaavat sitä? Millaisia työkykyriskejä muutos tuo tullessaan? Kolmijaksoisessa podcastissa käsitellään hybridityötä, mielenterveyttä ja työkyvyn johtamista.

Kuuntele Työelämän muodonmuutos -podcastia

Varma podcast – työkykyisenä pysymisen puolesta

Varmaa on, että meidän kaikkien on pidettävä entistä visummin huolta itsestämme ja toisistamme, jos haluamme pysyä työelämän muutoksessa mukana. Podcastissamme tartumme työelämän syklisyyteen ja sen tuomiin haasteisiin. Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua työkyvystä vaihtuvien asiantuntijoiden kanssa!

Kuuntele Varma podcastia

Näin asiakkaamme ovat onnistuneet työn fyysisten kuormitustekijöiden hallinnassa