Tunnista työn fyysiset kuormitustekijät ja tue henkilöstösi työkykyä

Työn fyysisiä kuormitustekijöitä ovat muun muassa käsin tehtävät raskaat siirrot ja nostot, hankalat, epäergonomiset tai staattiset työasennot, toistuvat yksipuoliset liikkeet sekä runsas kävely. Myös melu, tärinä, työympäristön lämpötila, puutteelliset työvälineet ja riittämätön tauotus aiheuttavat fyysistä kuormitusta.

Työnantajan tulee suhtautua työn fyysisiin kuormitustekijöihin vakavasti sillä tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat merkittävän osan työkyvyttömyydestä. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia työntekijöidensä terveydestä ja turvallisuudesta työpaikalla ja puuttua haitallisiin työn fyysisiin kuormitustekijöihin. Työkykyjohtamiseen sekä työkyvyttömyysriskien tunnistamiseen ja hallintaan on olemassa konkreettisia työkaluja.

Lue lisää työn fyysisestä kuormituksesta Työsuojeluhallinnon sivuilta.

Fyysisellä kuormituksella tarkoitetaan tuki- ja liikuntaelimistöön sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvaa kuormitusta. Työn fyysiset kuormitustekijät voivat liittyä esimerkiksi työliikkeisiin ja -asentoihin sekä työympäristöön.

Yleisimpiä fyysistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä ovat hankalat työasennot ja käsin tehtävät raskaat nostot ja siirrot. Myös pitkään samanlaisena jatkuva työasento voi aiheuttaa staattista, pysyvää lihasjännitystä ja sen seurauksena fyysisiä oireita ja kipuja.

Työpaikan ja työympäristön olosuhteet voivat aiheuttaa fyysistä kuormitusta. Tällaisia kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi melu, heikko valaistus, huono ilmanlaatu, liian kuuma tai kylmä lämpötila, veto, tärinä tai ahtaat työskentelytilat.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat merkittävän osan työkyvyttömyydestä. On työnantajan vastuu ja velvollisuus puuttua työn haitallisiin fyysisiin kuormitustekijöihin.

Pitkään jatkuva ja liiallinen fyysinen kuormitus voi

• aiheuttaa terveysongelmia, kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja rasitusvammoja,
• altistaa työtapaturmille,
• aiheuttaa sairauspoissaoloja ja pidempää työkyvyttömyyttä,
• heikentää työntekijän työsuoritusta ja työkykyä,
• laskea työmotivaatiota ja työtyytyväisyyttä ja 
• lisätä halua vaihtaa työpaikkaa.

Kaikki fyysinen kuormitus ei ole haitallista. Kun kuormitus on tilanteeseen ja työntekijän työkykyyn nähden sopivaa, voi se olla jopa terveyttä tukevaa.

Kaikki työn aiheuttama fyysinen kuormitus ei ole huono asia. On olemassa paljon keinoja, joilla haitallista ja ylimääräistä kuormitusta voidaan hallita ja välttää. Ennen kuin kuormitustekijöihin voidaan puuttua, tulee ne tunnistaa.

Työntekijöiden palautetta ja kokemuksia kuormituksesta voidaan kerätä esimerkiksi erilaisilla kyselyillä, työterveyshuollon tekemillä työpaikkakäynneillä ja työterveystarkastuksilla sekä esihenkilön ja työntekijän välisillä keskusteluilla. Avainasemassa on aina työntekijöiden kuuleminen.

Työeläkevakuutusyhtiö on työpaikan tärkeä kumppani työkyvyttömyysriskien arvioinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa.

Tutustu Varman työkykyjohtamisen palveluihin

Teknologinen kehitys, robotiikka ja digitalisaatio ovat tuoneet työpaikoille monenlaisia keinoja työn fyysisten kuormitustekijöiden hallintaan. Monet fyysisesti kuormittavat manuaaliset työtehtävät ovat jääneet kokonaan historiaan, ja uudenlaisten apuvälineiden ja työkalujen ansiosta työn fyysinen kuormitus on keventynyt useissa ammateissa.

Toisaalta muuttuva työelämä on tuonut mukanaan uudenlaisia fyysisiä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Työn digitalisoituminen vaatii uuden oppimista ja osaamisen puutteet voivat aiheuttaa etenkin psykososiaalista kuormitusta.

Lue lisää: Osaamisen kehittäminen on voimavara työn murroksessa

Lisäksi yhä useammassa työssä iso osa työajasta vietetään tietokoneen äärellä. Istumatyö tai tietokoneen äärellä paikoillaan seisten tehtävä työ aiheuttavat keholle staattista kuormitusta, jota voidaan hallita muun muassa hyvällä työergonomialla ja työtä tauottamalla.

Lue lisää: Onko teollisuuden tuotantotyö muuttumassa asiantuntijatyöksi?

Eri toimialoilla korostuvat osin erilaiset fyysiset kuormitustekijät, mutta yhteneväisyyttäkin löytyy.

Sosiaali- ja terveysalalla sekä teollisuudessa yleisimpiä fyysistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä ovat hankalat työasennot sekä käsin tehtävät nostot ja siirrot. Palvelualalla ja rakennusalalla fyysiset kuormitustekijät ovat edellä mainittujen kanssa samankaltaisia, mutta erityisesti seisomatyön aiheuttama kuormitus korostuu.

Kuljetusalalla fyysistä kuormitusta aiheuttavat erityisesti pitkä, yhtäjaksoinen istuminen, lastaus- ja purkutöissä tehtävät raskaat nostot sekä pitkät työvuorot. Tietotyössä työn kuormitus on useammin psykososiaalista kuin fyysistä, mutta istuminen ja yksipuoliset, staattiset työasennot aiheuttavat myös fyysistä rasitusta.

Voit lukea työn fyysisistä kuormitustekijöistä eri aloilla tutustumalla tekemiimme työkykyraportteihin.

Lisääntynyt etätyö on tuonut työelämään uusia fyysisen kuormituksen haasteita. Etätyössä esimerkiksi työntekijän koti muuttuu työpaikaksi, jossa työergonomia voi olla hyvinkin puutteellista.

Etätyössä työpiste ei välttämättä ole säädettävissä, ja moni päätyy tekemään töitä tietokone sylissä sohvalla tai keittiössä ruokapöydän ääressä. Lisäksi valaistus voi olla työn tekemisen kannalta heikko. Kaikki nämä tekijät yhdessä voivat lisätä työn fyysistä kuormitusta sekä heikentää työkykyä ja johtaa terveysongelmiin, kuten tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin.

Etätyön luonteen vuoksi myös työajan ja vapaa-ajan välinen raja voi hämärtyä, ja moni tekee huomaamattaan aiempaa pidempiä työpäiviä ilman taukoja. Lisäksi fyysinen aktiivisuus voi laskea, kun aiemmin kävellen tai pyörällä kuljettu työmatka jää pois. Työmatkaliikunnan pois jääminen voi myös vaikuttaa kuormituksesta palautumiseen ja töistä irtautumiseen.

Tämän vuoksi on tärkeää, että työnantaja tarjoaa tukea, kuten ohjeistusta kotitoimiston ergonomiaan ja kannusta säännöllisiin taukoihin, myös etätyötä tekeville työntekijöille.

Lue lisää: Onko etätyö työkyvylle uhka, mahdollisuus vai jotain siltä väliltä?

Muuttuvan työelämän keskellä ei ole helppoa pitää huolta työkyvystä ja sen kestävyydestä. Me Varmassa autamme sinua tunnistamaan työn fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät sekä työkyvyttömyysriskit. Voimme auttaa ennaltaehkäisemään ja hallitsemaan niitä hyvin kohdennetuilla toimenpiteillä sekä löytämään ratkaisuja yksittäisten työntekijöiden työkykyongelmiin. Tarjoamme tutkittua tietoa ja välineitä, joilla kasvattaa työkykyyn liittyvää osaamista.

Tutustu työkykyjohtamisen palveluihin

Varma Akatemia on oppimisympäristö, jossa tarjoamme asiakasyrityksillemme tukea työkyvyn kehittämiseen. Varma Akatemiassa pääset tutustumaan työkyvyn johtamista ja ylläpitämistä kehittäviin verkkokursseihin, webinaareihin sekä valmiisiin opintopolkuihin esihenkilöille, HR-ammattilaisille ja henkilöstölle. 

Löydät Varma Akatemiasta juuri sinulle hyödyllistä sisältöä helposti joko työroolisi tai tietyn teeman perusteella. Suuri osa kursseista sopii kaikille, ja lisäksi omia kokonaisuuksia löytyy esimerkiksi esihenkilöille, yrittäjille ja henkilöstöasioista vastaaville.

Tutustu Varma Akatemiaan

Työelämän muodonmuutos -podcastissa Varman työkykypalveluista vastaava johtaja Pauli Forma pureutuu työelämään ja työkykyyn liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää ja miten ajankohtaiset ilmiöt muovaavat sitä? Millaisia työkykyriskejä muutos tuo tullessaan? Kolmijaksoisessa podcastissa käsitellään hybridityötä, mielenterveyttä ja työkyvyn johtamista.

Kuuntele Työelämän muodonmuutos -podcastia

Varmaa on, että meidän kaikkien on pidettävä entistä visummin huolta itsestämme ja toisistamme, jos haluamme pysyä työelämän muutoksessa mukana. Podcastissamme tartumme työelämän syklisyyteen ja sen tuomiin haasteisiin. Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua työkyvystä vaihtuvien asiantuntijoiden kanssa!

Kuuntele Varma podcastia