Tunnista työn psykososiaaliset kuormitustekijät ja tue henkilöstösi työkykyä

Työn psykososiaaliset kuormitustekijät voivat liittyä esimerkiksi työn sisältöön ja organisointiin, johtamiseen tai työyhteisön vuorovaikutukseen.

Työn psykososiaaliset eli henkiset kuormitustekijät koskettavat koko työyhteisöä. Millaista keskustelua työn psykososiaaliset kuormitustekijät herättävät omalla työpaikallasi? Onko henkiset kuormitustekijät tunnistettu ja osataanko niihin reagoida riittävillä toimilla?

Työ voi olla psykososiaalisesti kuormittavaa alasta ja työtehtävästä riippumatta ja aiheuttaa työntekijöille stressiä, tai muuta psyykkistä kuormitusta sekä työkyvyn haasteita.

Työelämän muuttuessa yhä useammassa työssä on psykososiaalisesti kuormittavia piirteitä. Sen vuoksi työkykyjohtamiseen tarvitaan selkeitä toimintamalleja ja konkreettisia työkaluja.

Tärkeintä on tunnistaa, mitkä psykososiaaliset kuormitustekijät korostuvat juuri teidän työpaikallanne. Vasta sen jälkeen työn henkiseen kuormittavuuteen voidaan tehokkaasti vaikuttaa.

Työn psykososiaaliset kuormitustekijät

  • Työn psykososiaaliset kuormitustekijät ovat työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta.
    Lue lisää aiheesta Työsuojeluhallinnon sivuilta.
  • Sosiaaliset kuormitustekijät työssä liittyvät esimerkiksi työpaikan vuorovaikutussuhteisiin ja rooleihin, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta.
  • Työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden yhteydessä viitataan usein myös kognitiiviseen kuormitukseen. Kognitiivinen kuormitus tarkoittaa henkistä kuormitusta, joka vaikeuttaa ns. aivotyötehtävien hoitamista. Aivotyötehtävillä tarkoitetaan työtä, johon liittyy esimerkiksi tiedolla työskentelyä, ongelmien ratkaisua, päätöksentekoa sekä uusien tietojen ja taitojen oppimista. Kognitiivinen kuormitus on tyypillistä tietotyössä. Tiedonkäsittelytaitojen vaatimukset ovat kasvaneet suurimmalla osalla toimialoista, ja kognitiivista kuormitusta tunnistetaan myös aloilla, joissa sitä ei aiemmin ole ollut. Lue lisää Työterveyslaitoksen verkkosivuilta.
  • Myös eettinen kuormitus on osa työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Eettistä kuormitusta syntyy, jos työntekijä ei pysty tekemään omaa työtään niin hyvin kuin haluaisi tai joutuu jatkuvasti toimimaan omien tai työpaikan arvojen vastaisesti. Eettiset kuormitustekijät korostuvat usein aloilla, joilla ollaan tekemisissä ihmisten kanssa tai henkilöstöresursseista on jatkuvasti pulaa.
    Lue lisää eettisestä kuormituksesta Työterveyslaitoksen sivuilta. Käsittelimme aihetta myös blogissa - Eettisen kuormituksen hallinta on koko työyhteisön asia.

Mitkä tekijät aiheuttavat psykososiaalista kuormitusta?

Työn sisältöön ja työjärjestelyihin liittyvät tekijät

Esimerkiksi työn sirpaleisuus, jatkuva valppaana olo ja keskeytykset, kohtuuton vastuu tai toistuvat vaikeat vuorovaikutustilanteet asiakastyössä voivat aiheuttaa haitallista kuormitusta. Myös yksitoikkoinen työ voi kuormittaa henkisesti.

Työpaikan vuorovaikutukseen liittyvät tekijät

Työpaikan sosiaalisen ilmapiirin ongelmat voivat aiheuttaa psykososiaalista kuormitusta. Tällaisia ovat esimerkiksi häirintä, syrjintä ja muu epäasiallinen kohtelu sekä konfliktit työkavereiden, esihenkilöiden tai asiakkaiden kanssa. Myös huono tiedonkulku ja yksin työskenteleminen ovat sosiaalisia kuormitustekijöitä.

Epävarmuus työssä

Epäselvät tehtävänkuvat, tavoitteet ja vastuut sekä epäselvä työnjako ovat yksi tyypillisimmistä työn psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Myös jatkuvat organisaatiomuutokset, muuttuvat työtehtävät, irtisanomiset ja yleinen epävarmuus työsuhteen jatkumisesta lisäävät psykososiaalista kuormitusta.

Työaikoihin liittyvät tekijät

Esimerkiksi vuorotyö, työn edellyttämä jatkuva matkustaminen sekä vaikeudet yhteensovittaa työtä ja vapaa-aikaa voivat lisätä työntekijän psykososiaalista kuormitusta.

Työmäärä ja työn intensiteetti

Jos työtä on jatkuvasti liikaa ja aikataulut työn suorittamiselle ovat liian tiukkoja, syntyy haitallista psykososiaalista kuormitusta.

Jokaiseen työhön liittyy kuormitustekijöitä, jotka voivat vaihdella työn luonteesta, työympäristöstä ja työtehtävistä riippuen. Oleellista on tunnistaa haitalliset kuormitustekijät, pyrkiä vaikuttamaan niihin ja toisaalta panostaa myös työn voimavaratekijöihin, jotka edistävät niin yksilön kuin koko työyhteisön työkykyä.

Psykososiaalinen kuormitus voi olla seurausta fyysisestä kuormituksesta

Fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät työssä voivat olla yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi kiire ja epäsäännölliset työajat voivat lisätä sekä fyysistä että psyykkistä kuormitusta. Voimakas melu voi vaurioittaa kuuloa, mutta jo paljon vähäisemmässä melussa työskentely voi vaikuttaa keskittymistä ja aiheuttaa stressiä.

Fyysisesti raskaasta työstä tai epäergonomisesta työasennosta johtuvat kiputilat kehossa voivat pitkittyessään johtaa kivun kroonistumiseen, mikä voi aiheuttaa stressiä, ahdistusta ja alavireisyyttä. Pitkittynyt stressi voi puolestaan aiheuttaa unihäiriöitä ja vaikuttaa niin fyysiseen kuin psyykkiseen suorituskykyyn. Pitkäaikainen stressi ja psyykkinen kuormitus voivat heikentää immuunijärjestelmää ja lisätä alttiutta fyysisille sairauksille sekä työkyvyttömyydelle.

Lue lisää työn fyysisistä kuormitustekijöistä

Miksi työn psykososiaaliset kuormitustekijät tulee ottaa huomioon kaikilla työpaikoilla?

Työn psykososiaalisiin kuormitustekijöihin on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan jokaisella työpaikalla, sillä pitkittyessään ne voivat merkittävästi vaikuttaa työntekijöiden työkykyyn. Liiallinen psykososiaalinen kuormitus voi oireilla esimerkiksi stressinä, unihäiriöinä, keskittymisvaikeuksina, jatkuvana väsymyksenä tai alentuneena työmotivaationa.

Tutkimuksemme mukaan liiallinen työn psykososiaalinen kuormitus on yhä useammin työkyvyttömyyden taustalla esimerkiksi asiantuntijatyössä. Lue lisää tutkimuksemme tuloksista.

Kun työn psykososiaaliset kuormitustekijät tunnistetaan ja niihin puututaan ajoissa, voidaan vähentää liiallista työstressiä, parantaa työntekijöiden työkykyä ja siten ehkäistä myös pysyvää työkyvyttömyyttä.

Tyytyväiset, terveet ja motivoituneet työntekijät vaikuttavat suoraan paitsi organisaation suorituskykyyn myös työnantajamielikuvaan ja työyhteisön ilmapiiriin. Yritykset, jotka aktiivisesti huolehtivat työntekijöidensä työkyvystä, houkuttelevat parhaita osaajia ja rakentavat mainettaan vastuullisina työnantajina.

Työn psykososiaalisiin kuormitustekijöihin puuttuminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työnantajalla on myös lakisääteinen velvollisuus huolehtia tarpeellisilla toimenpiteillä työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työturvallisuuslain mukaan haitallista psykososiaalista kuormitusta tulee ennaltaehkäistä konkreettisilla toimenpiteillä. Työnantajan on oltava selvillä työpaikan psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja oma-aloitteisesti ryhdyttävä toimiin, jos kuormitustekijöistä aiheutuu haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle.
Lue lisää psykososiaalisesta kuormituksesta Työsuojeluhallinnon sivuilta.

Työnantajan on jatkuvasti seurattava työyhteisön tilaa ja reagoitava, jos yksittäinen työntekijä kuormittuu työssään terveyttään vaarantavasti.

Myös yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää ja esimerkiksi apua kuormituksen tunnistamiseen ja ratkaisukeinoihin voi saada työpaikkaselvityksellä. Työpaikkaselvityksessä tunnistetaan työn ja työympäristön terveysvaaroja, kuormitustekijöitä sekä voimavaroja sekä annetaan toimenpidesuosituksia. Työpaikkaselvityksen teettäminen on työnantajan vastuulla ja se toteutetaan työterveyshuollon ammattilaisten toimesta yhteistyössä työnantajan kanssa.
Lue lisää työpaikkaselvityksistä Työterveyslaitoksen sivuilta.

Työeläkevakuutusyhtiö on työpaikan tärkeä kumppani työkyvyttömyysriskien arvioinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa. Varma on työkykyjohtamisen edelläkävijä. Me autamme yritystäsi kehittämään työkykyä vaikuttavasti. Varman asiantuntijat tarjoavat syvälliseen työelämän ymmärrykseen perustuvia ratkaisuja yritysasiakkaidemme tarpeisiin.

Tutustu Varman työkykyjohtamisen palveluihin

Miten työaika vaikuttaa henkiseen kuormitukseen?

Esimerkiksi vuorotyö ja epäsäännölliset työajat voivat lisätä työn henkistä kuormitusta, mutta myös asiantuntijatyössä on useita henkisesti kuormittavia työaikapiirteitä. Kuormittavat työaikapiirteet voivat liittyä esimerkiksi työajan pituuteen, vuorokauden aikaan, työn intensiteettiin tai palautumiseen. On tärkeää tunnistaa työaikaan liittyvät kuormitustekijät, jotta voidaan löytää ratkaisuja kuormituksen hallintaan.

Huono johtaminen henkisenä kuormitustekijänä

Usein työn psykososiaaliset kuormitustekijät ovat suoraan yhteydessä johtamisen ja esihenkilötyön ongelmiin. Jos työn johtaminen on epäselvää, esihenkilön tai tiimin tuki on puutteellista eikä työntekijä saa työsuorituksestaan riittävästi vahvistavaa palautetta, riski henkiselle kuormitukselle kasvaa.

Myös epäoikeudenmukainen kohtelu voi aiheuttaa koko työyhteisölle huomattavaa stressiä ja henkistä kuormitusta.

Työpaikan ilmapiirin vaikutukset psykososiaaliseen kuormitukseen

Hyvä työilmapiiri on parhaimmillaan koko työyhteisön voimavara, joka vahvistaa työkykyä. Hyvinvoiva työntekijä yleensä vaikuttaa positiivisesti koko työyhteisöön, mikä parantaa työpaikan ilmapiiriä entisestään.

Työilmapiiri voi muuttua psykososiaalisesti kuormittavaksi silloin, jos työpaikalla on paljon konflikteja, epäluottamusta, jatkuvaa kiirettä tai epäonnistumisen pelkoa.

Keskinäinen arvostus, luottamus ja kannustus vaikuttavat positiivisesti työkykyyn ja psykologiseen turvallisuuteen. Avoimen keskustelukulttuurin rakentaminen ja vuorovaikutussuhteisiin panostaminen on sekä johdon että koko työyhteisön vastuulla.

Lue lisää blogista: Miten lisätä positiivista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä työpaikalla?

Työn psykososiaaliset kuormitustekijät haltuun – Miten vähentää henkistä kuormitusta työssä?

Ennen kuin kuormitustekijöihin voidaan puuttua, tulee ne tunnistaa. Työntekijöiden palautetta ja kokemuksia voidaan kerätä esimerkiksi erilaisilla kyselyillä, työterveyshuollon tekemillä työpaikkaselvityksellä tai työyhteisön yhteisillä keskusteluilla. Avainasemassa työntekijöiden kuuleminen.

Kun työn psykososiaaliset kuormitustekijät on tunnistettu, keinoja vaikuttamiseen on monia. Pyrkimyksenä tulisi olla työn mielekkyyden ja työn hallinnan tunteen vahvistaminen.

Kartoittaa henkilöstösi työkykyyn vaikuttavia tekijöitä säännöllisesti Varman Tunne työkykysykli -kyselyiden avulla

12 keinoa vähentää työn psykososiaalista kuormitusta

Varsinkin jos haitallista kuormitusta on jo kertynyt, on tärkeää pyrkiä sovittamaan työtä yksilön työkykyä vastaavaksi. Työn muokkaus voi tarkoittaa muutoksia mm. työajoissa, työtehtävissä, työtiloissa tai työhön saatavassa tuessa. Työntekijöiden työkykyyn voi vaikuttaa – näihin neljään kysymykseen jokaisen hr-vastaavan tulisi osata vastata

Miten hybridityö ja työn digitalisoituminen vaikuttavat psykososiaalisiin kuormitustekijöihin?

Työn murros ravistelee koko työelämää ja haastaa osaltaan työntekijöiden työkykyä. Työn sisällöt, työtavat, töiden organisointi ja johtaminen muuttuvat, mikä vaikuttaa myös työn psykososiaaliseen kuormittavuuteen.

Työ edellyttää tekijältään yhä enemmän itseohjaavuutta, laajempia yhteistyöhön, kehittämiseen, toiminnan suunnitteluun ja viestintään liittyviä valmiuksia. Samalla jatkuvan oppimisen vaatimus on lisääntynyt. Nämä osaamisen uudet vaatimukset haastavat työkykyä ja voivat lisätä työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä.

Muuttuva työelämä edellyttää jatkuvaa itsensä ja työn kehittämistä. Työn vaatimukset ovat lisääntyneet samalla kun työnteon huokoisuus eli riittävä tauottaminen on vähentynyt. Tämä lisää kognitiivista kuormitusta työssä.

Tietyt muutosvoimat, kuten digitalisaatio ja työn verkostomaisuus, vaikuttavat kaikilla toimialoilla ja lähes jokaisessa työssä.

Rutiininomaisia, automatisoitavissa olevia työtehtäviä on kadonnut, mikä osaltaan keventää työkuormaa. Samalla kuitenkin ihmisten hoidettavaksi jäävät usein haastavaa ongelmanratkaisua ja aivotyötä vaativat tehtävät, mikä lisää työn psykososiaalista kuormitusta. Työprosesseja myös ohjataan automaattisesti, mikä näkyy niin puhelinpalvelussa kuin lääkäreidenkin työssä. Koko ajan haastavammat tehtävät tulee suorittaa vaaditussa ajassa, mikä lisää työn painetta ja henkistä kuormitusta.

Lisääntynyt etätyö voi hämärtää työn ja muun elämän välistä rajaa, mikä osaltaan lisää työn psykososiaalista kuormitusta. Työntekijän voi olla vaikea tunnistaa, milloin työaika päättyy ja vapaa-aika alkaa. Jos työajan rajaamiseen ei saa riittävää tukea, riskinä on, että etätyöpäivät alkavat venyä säännöllisesti.

Toisaalta monipaikkainen työ voi vaikuttaa työkykyä edistävästi: etätyö tuo työrauhaa ja helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista. Säännöllinen lähityö puolestaan tarjoaa sosiaalisia kontakteja. Hybridityössä eli etätyön ja lähityön yhdistämisessä työn yhteisöllinen kehittäminen on keskeinen keino työkyvyn tukemisessa.

Lue miten Tietotyön kuormitustekijöitä hallitaan yhteisöllisillä ratkaisuilla 

Lue lisää raportistamme: Työn murros ja työkyky

Psykososiaalinen kuormitus riskinä nuorten työntekijöiden työkyvylle

Työelämään siirtyminen voi olla nuorelle monin tavoin psykososiaalisesti kuormittavaa, sillä se on iso elämänmuutos opiskelujen jälkeen. Siksi tukea tarvitaan heti työsuhteen alussa.

Työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden kannalta oleellista on laadukas perehdytys ja nuoren ottaminen alusta alkaen osaksi työyhteisöä. Perehdytyksen aikana on tärkeää käydä huolellisesti läpi työn sisältö, toimenkuva, tavoitteet ja vastuut. Nuori työntekijä on tärkeää perehdyttää myös työyhteisöön sekä opastaa hänelle terveelliset ja turvalliset työtavat.

Nuorten  työntekijöiden työkyvyn tukeminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ehkäisee vakavimpien työkykyongelmien ilmaantumista ja niistä aiheutuvia haittoja. Varman asiakkaiden omasta oppimisympäristöstä Varma Akatemiasta löydät sisältöjä, jotka soveltuvat nuorten työntekijöiden esihenkilöille, kuten Nuoret ja työkyky -verkkokurssin.

Tutustu Varma Akatemiaan

Työn psykososiaaliset kuormitustekijät eri toimialoilla

Me Varmassa haluamme ymmärtää muuttuvaa työtä ja sen asettamia haasteita työkyvylle. Tutkimustoimintamme tavoitteena on tunnistaa ja kuvata työkyvyttömyyden riskitekijöitä sekä tuottaa tietoa keinoista, joilla voit vaikuttaa työkyvyttömyysriskien hallintaan työyhteisössäsi.

Tietoa työkyvystä -julkaisusarjassa tarkastelemme työn kuormitus- ja voimavaratekijöitä eri toimialoilla sekä tarjoamme työpaikoille ratkaisuja työn kuormittavuuden hallintaan.

Tutustu Tietoa työkyvystä -julkaisusarjaan

Henkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät korostuvat entistä enemmän myös teollisuudessa

Työ teollisuudessa voi olla monin tavoin kuormittavaa. Perinteisesti työn kuormittavuus on liittynyt fyysisiin tekijöihin, vuorotyöhön ja yötyöhön. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että työn psykososiaalinen kuormittavuus on lisääntynyt myös teollisuudessa.

Teollisuuden työntekijöillä psykososiaalinen kuormitus voi liittyä esimerkiksi johtamisen haasteisiin, yksintyöskentelyyn tai jatkuvaan muutokseen ja epävarmuuteen. Toisaalta esimerkiksi asiantuntijatyön lisääntyminen teollisuudessa lisää työn kognitiivista kuormitusta.

Ratkaisuja teollisuusalan työhön

Sosiaali- ja terveysalalla koetaan usein eettistä kuormitusta

Työ sosiaali- ja terveysalalla on monin tavoin eettisesti kuormittavaa. Kun työntekijä ei tiedä oikeaa toimintatapaa tai ei voi toimia oikeaksi katsomallaan tavalla esimerkiksi sääntöjen tai omien arvojensa mukaan, syntyy eettistä kuormitusta. Eettiset haasteet työssä liittyvät usein asiakkaiden kohtaamisiin, heidän auttamiseensa ja erilaisiin päätöksiin sekä eri osapuolten ristiriitaisiin odotuksiin ja vaatimuksiin.

Eettisesti kuormittavat tilanteet on tärkeää ratkaista työpaikalla yhteisesti. Riittävät henkilöresurssit, selkeät työnkuvat ja tavoitteet sekä oikeudenmukainen johtaminen vähentävät eettistä kuormitusta työssä. Eettisen kuormitusten ohella työ sosiaali- ja terveysalalla voi olla fyysisesti, psykososiaalisesti ja kognitiivisesti kuormittavaa. Työpaikalla on kuitenkin useita keinoja hallita työn kuormitusta.

Ratkaisuja työn kuormittavuuden hallintaan sote-alalla
Jatkuva työskentely omien arvojen vastaisesti lisää merkittävästi myös työuupumuksen riskiä.

Palvelualalla henkistä kuormitusta lisäävät työjärjestelyt ja työpaikan sosiaaliset suhteet

Ammattien ja työtehtävien kirjo on palvelualalla suuri, joten myös työn kuormitustekijät ovat osin erilaisia.

Fyysisestä kuormituksesta, kuten hankalista työasennoista, johtuvat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisin syy sairauspoissa¬oloihin palvelualalla. Huolestuttavaa on mielenterveyteen liittyvän oireilun kasvu. Palvelualalla työn psykososiaalinen kuormitus voi liittyä esimerkiksi työjärjestelyihin, työpaikan sosiaalisiin suhteisiin tai väkivallan uhkaan työssä.

Myös työympäristöteki¬jät voivat lisätä psyykkistä kuormitusta palvelualalla. Tällaisia ovat esimerkiksi kuumuus tai meluhaitat, lyhyet työvuorovälit sekä muut työajan piirteet, kuten ilta- ja yötyö.

Ratkaisuja palvelualan työhön

Kognitiivinen kuormitus haastaa tietotyöläisen arkea

Työn psykososiaaliset kuormitustekijät korostuvat erityisesti asiantuntija-ammateissa, joissa tehdään paljon tietotyötä.

Henkisten ja sosiaalisten kuormitustekijöiden lisäksi tietotyön yhteydessä voidaan puhua myös kognitiivisista kuormitustekijöistä. Tietotyön keskeisiä kuormitustekijöitä ovat työn monimutkaisuus ja sidoksisuus, tietotulva, keskeytykset ja häiriöt, aikapaine sekä työn rajattomuus.

Työnantaja voi pyrkiä vähentämään työn kognitiivista kuormitusta esimerkiksi panostamalla työn organisointiin, työajan ja keskeytysten hallintaan sekä yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Parhaat ratkaisut löytyvät yhdessä.

Ratkaisuja tietotyön hallintaan
On tärkeää muistaa, että työntekijä ei voi pelkästään itsenäisesti hallita työnsä kognitiivista kuormitusta. Tueksi tarvitaan myös yhteisöllisiä rakenteita ja työnantajan ratkaisuja.

Kognitiivisesta kuormituksesta kohti kognitiivista ergonomiaa

Yhä useammassa työssä on piirteitä, jotka lisäävät työn kognitiivista, eli tiedollista kuormitusta. Kognitiivinen ergonomia on keino hallita kuormitusta.

Yksinkertaistaen kognitiivinen ergonomia tarkoittaa sujuvan tiedonkäsittelyn mahdollistavien työolosuhteiden luomista.

Hyvään kognitiiviseen ergonomiaan kuuluvat esimerkiksi keskeytysten vähentäminen, mahdollisimman häiriöttömät työskentelyolosuhteet sekä selkeät ohjeet, joihin on helppo päästä käsiksi.

Työterveyshuolloissa on usein erityistä asiantuntemusta kognitiivisesta ergonomiasta, jota voidaan kartoittaa esimerkiksi työpaikkaselvityksessä osana muuta työpaikan ergonomiaa.

Jokainen meistä voi jossakin määrin hallita omaa työtä ja sen kognitiivista kuormitusta esimerkiksi kytkemällä sovellusten ilmoitukset pois päältä ja varaamalla kalenterista aikaa tärkeille työtehtäville. Valtaosa kognitiivisen ergonomian kehittämisestä tapahtuu kuitenkin työpaikkatasolla ja vaatii yhteisen pelisääntöjen sopimista työyhteisössä. Yhteisillä käytänteillä voidaan vähentää turhia keskeytyksiä töissä.


Lue lisää Työterveyslaitoksen sivuilta: Aivotyö sujuvaksi

Tunnista työnne psykososiaaliset kuormitustekijät ja johda organisaatiosi kohti parempaa työkykyä – me autamme

Varma auttaa asiakkaitaan ennaltaehkäisemään ja hallitsemaan työkyvyttömyyden riskejä kohdennetuilla toimenpiteillä sekä löytämään ratkaisuja yksittäisten työntekijöiden työkykyongelmiin.

Kartoita yrityksesi työkyvyttömyysriskit

Varma Akatemia koko henkilöstön työkyvyn tukena

Varma Akatemia on oppimisympäristö, jossa tarjoamme asiakasyrityksillemme tukea työkyvyn kehittämiseen. Varma Akatemiassa pääset sukeltamaan työkyvyn johtamista ja ylläpitämistä kehittäviin verkkokursseihin, webinaareihin sekä valmiisiin opintopolkuihin esihenkilöille, HR-ammattilaisille ja henkilöstölle. 

Löydät Varma Akatemiasta juuri sinulle hyödyllistä sisältöä helposti joko työroolisi tai tietyn teeman perusteella. Suuri osa kursseista sopii kaikille, ja lisäksi omia kokonaisuuksia löytyy esimerkiksi esihenkilöille, yrittäjille ja henkilöstöasioista vastaaville.

Tutustu Varma Akatemiaan

Työelämän muodonmuutos -podcast

Työelämän muodonmuutos -podcastissa Varman työkykypalveluista vastaava johtaja Pauli Forma pureutuu työelämään ja työkykyyn liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää ja miten ajankohtaiset ilmiöt muovaavat sitä? Millaisia työkykyriskejä muutos tuo tullessaan? Kolmijaksoisessa podcastissa käsitellään hybridityötä, mielenterveyttä ja työkyvyn johtamista.

Kuuntele Työelämän muodonmuutos -podcastia

Varma podcast – työkykyisenä pysymisen puolesta

Varman omassa podcastissa juontajamme, Varman HRD-päällikkö ja HR-partneri Pauliina Heiskanen tarttuu työelämän syklisyyteen ja sen tuomiin haasteisiin vaihtuvien asiantuntijoiden kanssa. Olitpa jo Varman asiakas tai et, olet lämpimästi tervetullut kuuntelemaan Varma podcastia.

Kuuntele Varma podcastia

Asiakkaidemme kokemuksia